keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Jäämistöjaolla

Äiti oli saanut Setä-vainaansa jäämistöstä yhtä sun toista kippoa ja kappoa, joita äitienpäivänä koitti rontata mukuloilleen. Sisko otti pari Iittalan maljakkoa ja pussilakanoita avaamattomissa paketeissa, Veli sai vanhaa Teemaa ja keittiöpyyhkeitä.

Tavaraa oli siis vielä kovasti tarjolla, kun iltasella ehdimme onnitteluvisiitille. Arvokkain oli Sedän omin käsin (!!) tekemä taskunauriin mallinen seinäkello. Kellotaulu lienee visakoivua tai muuta vastaavaa. Halkaisija 28 cm.

Siskolla oli kelloon etuotto-oikeus, koska Setä oli hänen kummisetänsä. Ei ottanut! Veljelle sitä ei edes ehditty tarjota, kun jo lupasin kellolle löytyvän paikan meiltäkin... Ensisijaisesti tarkoitus oli viedä kello huollatettavaksi (pysähtynyt), mutta pelkkä pariston vaihto ratkaisi ongelman!

Iittalan Tsaikka-laseja sain täyden tusinan (Äidille jäi toinen mokoma) ja hopealusikoita puolitusinaa. Mummulla ja Papalla oli tätä samaa Musla-mallia, jota Kultakeskus on valmistanut Hämeenlinnassa jo vuodesta 1923 lähtien. Mielestäni yksi kaikkein kauneimmista!

Lisäksi sain ison Iittalan salaatti/jälkiruokamaljan ja 8 jälkiruokakippoa. Niitä OLI tusina, mutta Mieheltä putosi laatikko käsistä sisään kantaessa... Valitettavasti en muista mallin nimeä, että voisin bongailla uusia tilalle.

Keittiöpyyhkeitä oli melkein metrinen (!!) pino. Tarjouduin ottamaan kaikki yksiväriset pellavaiset, nimikoituina tai ilman. Kotona laskin, että niitä oli 28 kpl. Ajatuksenani on tehdä kokeiluja syksyn kasvivärjäyskurssilla.

Pistin pyyhkeet valkopesuun, tuli ihan Mummula-fiilis ripustellessa!! Muistan, miten valkoista pyykkiä liehui pitkä rivi saunan kulmalta aina kaivolle asti.

Pyykkipäivinä saunalla keitettiin valkoiset lakanat ja pyyhkeet padassa, samalla kun kirjavat pyörivät pulsaattorissa. Luottotehtävinäni olivat vääntöpuristimen veivaaminen, joka "joustavilla kumiteloillaan puristi veden pois" sekä puisten pyykkipoikien ojentelu pienestä silakkaämpäristä (siniset tekstit, punainen kansi). Pääskyset syöksähtelivät pyykkäreiden ympärillä, pitivät pesää saunan räystään alla. HUOM! Klikkaa kuvaa. (Kuva: UPO)

Oi, miten nostalginen olo!!

Monia kivoja lapsuusajan muistoja liittyy myös Siskon kummisetään ja Ammi-tätiin, nukenvaatteista taannoin jo kertoilinkin (kts. täältä). Palannen lapsuusmuistoihin joskus hamassa tulevaisuudessa, nostalgiapläjäyksessä.

5 kommenttia:

Esa kirjoitti...

Hieno blogi.

On valkoista pyykkiä ja upea vanha pesukone.

intsu kirjoitti...

Voi kun tuli nostalginen olo. Tosi hieno tuo kello. Sitten mä muistan kun tuollaiset teelasit ostettiin aikoinaan koulun loputtua luokanvalvojallemme. Sitten nuo hopealusikat. Minulla on semmosia,kun isäni on niitä paljon voittanut painikilpailuista. Lusikkoja on vuodelta 1926 asti! Uskomatonta,että isäni on jo silloin paininut,mutta hän olikin minun syntyessä jo 5ov. Vähän samantapaiset Iittalasarjat saimme aikoinaan kihlalahjaksi,mutta ei niitä ole enää kuin jokunen. Ja entäs sitten pulsaattoripesukone:) Tuollaisethan oli neikäläisen ihan pieni ollessa niin joka talossa. Voi enpä ole tuotakaan enää muistanut aikoihin.

Anneli kirjoitti...

Ihania tavaroita ja tekstiilejä olet saanut.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
Sinulla on mukava blogi.
Ja voi, tuollaisen pesukoneen kuivaustelaa olen saanut pikkutyttönä pyörittää äidin avuksi!
Mutta tuosta kulhosarjastasi oikeastaan piti tulla kertomaan, että se on Tapio Wirkkalan Paadar -sarjaa, siihen löytyy kaikenlaisia juoma- ja snapsilasejakin. Sarja luokitellaan nykyisin keräilylasiksi.

Maritta

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Esa, Intsu, Anneli ja Maritta!!
Esa ja Maritta, tervetuloa Rakkauden taloon!!

Iso KIITOS, Maritta, lasiston nimitiedosta!! Omin avuin en olisi nimeä ikinä keksinyt!! Täytyy bongailla huuto.netistä, jos löytäisin uudet vanhat rikkoutuneiden tilalle!