perjantai 31. joulukuuta 2010

Tilinpäätös

kaikille mukana kulkeneille mukavasta seurasta kuluneiden 319 bloginpitopäivän aikana (alkaen vanhan Rakkauden talossa -blogin puolella)!

Vuoden kääntyessä viimeisilleen on tapana tehdä katsaus päättyvään vuoteen, mitä tulikaan tehtyä - ja mitä jäi tekemättä...

Blogin pito alkoi 15.2.2010, sen jälkeen aika on kulkenut kuin siivillä!

Vuoden mittaan olen OPISKELLUT tarmokkaasti Opiston mukavaa kurssitarjontaa hyödyntäen. Niin monta muutakin kiintoisaa kurssia olisi vuoden varrella ollut, mutta ihan kaikkiin ei kerkiä ja joskus aikataulujen sovittelu on aika haastavaa - varsinkin jos kurssit pidetään työssäkäyvien työssäoloaikoina...

Alla olevista linkeistä pääsee halutessaan kurkkaamaan tarkempia raapustuksiani kurssin annista:

Maaliskuussa Sisko keksi osallistua Veljentyttöjen kanssa Ideaparkin Sinellin korukurssille, kutsuivat minutkin mukaansa. Kiva kurssi, mutta ei minusta kyllä korujen tekijäksi ole...

Vähän paremmin sujui seuraavana viikonloppuna Opiston korttikurssilla, tästä harrasteesta innostuimme Veljentyttöjen kanssa siinä määrin, että näytteitä on blogissa ollut myöhemminkin.

Keväällä oli myös Opiston Väriä luonnosta -kasvivärjäyskurssin teoriaosuus, syksyllä jatkoimme tosi toimissa kokonaisen 3 päivän ajan (1&2. kurssipäivä, 3. kurssipäivä, loppuyhteenveto). Parhaillaan mietin, värjäisinkö lisää ensi syksynäkin (ilmoittauminen kevään teoriakurssille käynnissä, takaa paikan syksylle), mutta entisiäkään ei ole saatu vielä edes kerittyä, saati kudottua! Mieli silti tekisi...

Opiston nallekurssilla nalleperheemme täydentyi kullankeltaisen Maire-Leinikin synnyttyä, vaalea kuopuksemme Lilja-Desiree on vähän "yliaikainen".

Vuoden ehdoton kohokohta oli tilkkutyökurssi Päivölässä!! Taisin jäädä koukkuun, innolla jo odotan seuraavaa tilkkuleiriä (alustavasti ajankohdaksi sovittiin aprillipäivän tienoo). Valitettavasti Päivölä ei ole vielä päivittänyt ensi vuoden lyhytkurssiensa ohjelmaa sivuilleen.

Opiston kurssivuoden päättivät kivat jouluiset kurssit: Jouluisia ompelutöitä ja Jouluisia huopatöitä. Kurssilla sain vielä mukavasti täydennystä pukinkonttiin...

Keväällä suoritin "Kokeileva käsityöilmaisu" -opintojeni 1. lukuvuotta varsin huonolla menestyksellä, kumpikaan lukuvuoden töistä (kirjontatyö ja säilytin) ovat edelleen pahasti kesken. Molempiin on KIRKAS idea, aika (ja ilmeisesti mielenkiinto) ei ole kuitenkaan riittänyt. Syksyllä jatkoin 2. lukuvuoden ohjelmaa - yhtä heikolla menestyksellä edelleen, kuvakudos on alkutekijöissään, keväällä pitäisi tehdä ryijy). Yksi osio tuli sentään suoritettua: Päikki Prihan luento "Tilkku tilkun päällä" oli erittäin mielenkiintoinen, mutta se edellyttikin vain aktiivista kuuntelua.

Kummallista, kurssi on TODELLA mielenkiintoinen ja INNOSTAVA , mutta siitä huolimatta en saa mitään aikaiseksi! Ilmeisestikään OHJATTU opetus ei sovi minulle, sillä syksyllä työn ohessa aloittamani "oikeat" opinnot HAMK:ssa (JET) laahaavat myös aikataulustaan. Voi-voi laiskaa oppilasta!!

KULTTUURIrintamalla on ollut myös lamaannuttavan rauhallista! Miehellä on nykyisin niin hankala työ ja toivottomat työajat, että menojen etukäteen suunnittelu on lähes mahdotonta ja yhteistä vapaa-aikaa todella vähän. Aiemmin olemme käyneet vuosittain 5-6 krt teatterissa ja parissa konsertissa, mutta tänä vuonna anti jäi todella laihaksi!

Vuoden alussa (ennen blogin perustamista) kävimme Veljentyttöjen kanssa perinteen mukaisesti teatterissa, The Sound of Music (kuva: Iltalehti) olikin mukaansatempaava! Loppuvuodesta naurattivat Lentävät morsiamet Tampereen teatterissa. Ei siis edes kesäteatteria - yleensä olemme käyneet sekä Pyynikillä että Komediateatterissa, mutta jo parina ed. kesänä olen saanut viime hetkillä kysellä muuta seuraa Miehen jouduttua töihin - nyt en edes yrittänyt...

Musiikillinen anti on sentän ollut "normaalitasolla", kesällä Musiikkitapahtuma, loman päättyessä Anna Puu ja talvilomalla Deutsche Motette Tallinnassa, vaikka perinteinen joulukonsertti jäikin väliin.

Miehen ehdotuksesta olemme päättäneet kulttuurillista näköalaamme laventaakseemme käydä ainakin kerran baletissa (ei vielä), oopperassa (OK), isossa klassisen musiikin konsertissa (ei), pienimuotoisemmassa kamarimusiikkikonsertissa (ei), kokeilevan musiikin konsertissa (ei) sekä nykytanssiesityksessä (ei) - tänä vuonna MITÄÄN näistä ei saatu kuitattua! SURKEAA!

MÖKKIä on selvästikin säästelty kulumiselta, ehdimme koko kesänä yhdessä mökkeilemään VAIN KAHDESTI, helluntaina ja juhannuksena, sen lisäksi Mies mökkeili koirien kanssa kasvivärjäyskurssini ajan. SÄÄLI, mökki on todella viihtyisä ja rauhallinen! Kuvia mökistä löytyy täältä.

MATKOJA olemme sentään ehtineet tehdä jokusia yhdessäkin, tosin tänä vuonna ei valitettavasti mitään kovin omaperäistä. Alkuvuodesta kävimme Siskon joululahjaksi antamalla Päivä Tukholmassa -risteilyllä, keväällä pyörähdimme pikaisesti Isän synttärilounaalla Tallinnassa. Kesäloman aloitimme leppoisalla risteilyllä ja lomalla käväisimme Kreikassa. Lupaamani lomakertomus matkan kiintoisimmasta kohteesta on vielä kertomatta, mutta odottakaa vielä JaanaElina, Anneli, Famu falsetissa ja Intsu, vielä sen teen kun muut aiheet loppuvat... Talvilomalla visiteerasimme Tallinnassa (merkinnät 1, 2, 3 ja 4 lomapäivistä sekä ruokapöydän iloista), piristi kummasti!

Ihan oma lukunsa oli sitten Opiston käsityöryhmien reissu Tallinnaan, tästähän tein oikein matkakertomuksen:

1.osa Marja Matiisen Tilkkutaidetalo - TAIANOMAISIA TILKKUTARINOITA, KIINNOSTAVA KOTI & USKOMATON TYÖHUONE!!

2. osa Aade Lõng Oü -villatehdas - LAMPAANTUOKSUISET VILLAT VILLIINNYTTIVÄT!!

 
3.osa Karnaluks -käsityötarviketukku - OLEN KÄYNYT PARATIISISSA!!!

4.osa Tallinnan Vanha kaupunki - VIIMEHETKEN HOUKUTUKSET!

Tokihan muutakin vuoden varrella tapahtui: mukavia vieraita ja kivoja vierailukutsuja, pihapuuhia, remonttia, koirien toilailuja... Yksittäisenä asiana omaan mieleen painuvinta saattaa olla sukkasato, johon osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Kaikkineen voisi sanoa, että päättymässä on HYVÄ VUOSI!!
 
TÄNÄÄN on kulunut päivälleen 1 vuosi siitä, kun Luupää tuli meille "koekäyttöön", evakkomatka jatkuu edelleen! Kuuleman mukaan koira kärsi tullessaan syvästä masennuksesta, nyt siitä ei ole tietoakaan - voi kun se edes JOSKUS käyttäytyisi ikänsä edellyttämällä arvokkuudella (muulloinkin kuin nukkuessaan)...

PS.  Huhtikuun lopulla Tamperetalossa Tampere Filharmonia esittää The Lord of the Rings -elokuvamusiikin konserttiesityksenä (kuva: Tamperetalon sivuilta) yhdessä Tampereen Filharmonisen kuoron ja poikakuoro Pirkanpojat kanssa, solistina sopraano Kaitlyn Lusk - tällä ei kuitata perinteistä klassisen musiikin konserttia, mutta saattaisi olla erityisen mielenkiintoinen elämys kuitenkin!

torstai 30. joulukuuta 2010

America's family favorites

Joulupukki muisti Amerikanherkuilla!

Saimme Veljen perheeltä muhkean keittokirjan Best of Home Cooking - over 150 timeless recipes (Parragon, 2010), jossa on toinen toistaan houkuttavimpia ohjeita veden kielelle herauttive kuvineen: täyteläisiä keittoja, klassisia salaatteja, mahtavan näköisiä kasvisruokia, valtavasti erilaisia liharuokia, aamiaisherkkuja, leipää ja leivonnaisia ...

En tiedä mistä aloittaisin!! Jotain HYVIN amerikkalaista: Pecan Pie tai Cheese cake? Pumpkin Soap vai Classic Cole Slaw? Ribs vai Lamb Chops? Pancakes vai Brownies? Kuola valuu jo...

Pikkuisen voi tuottaa päänvaivaa muuttaa paunat, unssit, gallonat ja kuutiotuumat täkäläisiin mittayksiköihin, mutta ehkä luova soveltaminen tuo vain lisää vivahteita. Tarkempana varmaan saa olla Fahrenheitien kanssa!

Samaisessa paketissa oli myös ihania Lindt-tryffeleitä ja Bentley's teelaatuja. Sydäntalvella onkin kotoisaa istuskella takkatulen äärellä tuoksuvan teemukin ja mukanaanvievän dekkarin kanssa lempparinojatuolissa - jos koirat eivät ole tuolia jo valloittaneet...

Kuvan Bodumin teekeittimen saimme jo edellisjouluna Anopilta, siinä juoma hautuu ihanan täyteläiseksi. Aiemmin pidin männällisiä keittimiä turhana snobbailuna, mutta kyllä maku on ihan toista luokkaa kuin pussista liotellen!

Nyt uutenavuotena kokeilemme näitä paketissa mukana olleita "kahvilusikoita". Haluaisinko kahvini maistuvan Irish Creamilta vai Amarettolta? Tai ehkä sittenkin French Vanilla kaakaon kanssa!?

Amerikanherkut oli pakattu Benetton-kassiin, tosi magea ötökkämalli!! Tykkään kaikenlaisita ökkömönkiäisistä, mutta vain tyyliteltyinä kuvina, ei livenä!!

Nämä hivelevät mielikuvitustani! Öttiäisten innoittamana sain taas uusia ideoita ja ajatuksia uusiin käsitöihin...

Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä kaikella tarmolla "Kokeileva käsityöilmaisu" -opintojen masai-työhön - yhden version jo tuhosin, kun en ollut tyytyväinen. Tahmeasti etenee...

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Mattomasennus iski!

Nonniin! Eilen ostetut matot ovat IHAN LIIAN pienet!!

Kaupassa jo katselin, että onkohan koko oikea, mutta ajattelin sitten, että huonekaluhallissa KAIKKI näyttää AINA niin pikkuruiselta!

Matot ovat kooltaan 140*200 ja 160*240 - ja OIKEAT koot olisivat olleet 160*240 ja 200*290 !!! Siis toinen on ihan oikea, mutta väärässä paikassa... Ja mistä ihmeestä nyt löydän jo ostetun isomman kanssa matchaavan vielä isommassa koossa??? Kysyn vaan!?

Sinänsä ostos ei harmita, pienempi sopisi TÄYDELLISESTI minun työhuoneeseeni (ja minun työhuoneeni matto Miehen työhuoneeseen, jossa nyt oleva matto sopisi makuuhuoneeseemme ja sen matto - ööö - takkahuoneeseen (??), jossa ei ole mattoa, koska koirat saattaisivat käydä siellä pissalla...)

Palauttaahan mattoja ei enää kannata, ovat jo lattialla ja koirat ovat itseään niihin tarmokkaasti hieroneet...Tykkäävät. Mieskin tykkää, makaa pitkin pituuttaan keskellä lattiaa. Selvin päin.

Aiemmin olen ostanut paljon mattoja Hobby Hallista, lähinnä villamattoja. Aiemmin. Nykyisin siellä on vain rumia mattoja eikä juuri lainkaan villamattoja - ja ne ovat erityisen rumia. Melkein yhtä paljon mattoja on tullut hankittua Askosta, mutta sielläkään ei ole nyt mitään sopivaa. Ja edullista. Siis sopivan edullista sopivaa.

Oh-hoijaa! Että masentaa.

Kuljen AINA rullamitta käsilaukussa, ehkä sitä pitäisi myös KÄYTTÄÄ? Nyt masentaa vielä enemmän...

Olohuoneen isompi mokkamatto päätyi roskikseen: vuorokauden pakkastuuletuksen jälkeen hajuhaitat olivat edelleen pökerryttävät ja puhdistaminen todettiin mahdottomaksi...

PS. Matot eivät haitanneet eilisiltaista glögittelyä naapureiden kanssa, meillä oli OIKEIN hauskaa.

tiistai 28. joulukuuta 2010

A-L-E-ostos ja todellisia tarpeita

Ale-ostoksillehan sitä sitten piti sännätä heti joulunpyhistä selvittyä ja eilen töistä päästyä - rehellisesti sanoen taisin lähteä vielä vähän etuajassakin... Oli kyllä ihan hyvät syytkin: tiimiläiselle 50-vuotislahja ja syömään piti päästä (unohdin käydä lounaalla), ei siis SUINKAAN alennusmyynteihin...

Marimekossa alkoi kanta-asiakkaiden ennakkoale päivää ennen "rahvasta". Siis sinne! Ja löytyikin 2 oikein kivan väristä tasaraitaa - useimpien mielestä varmaan kuvottavan karmaisevat väriparit, mutta juuri minulle sopivat, omituisenvihreät sävyt! Ennakko-ostopäivän etuna on, että silloin on useimmiten vielä sukkiakin oikeasa koossa tarjolla.

Kävin myös Stockmannilla etsimässä talvitakkia (ei löytynyt), Miehelle talvikenkiä (ei löytynyt), lisää joulukoristeita (vain rumia jäljellä) ja jättikokoisia kylpypyyhkeitä, josko vaikka yläkerran suihkuhuoneremontti saisi siitä vauhtia (ei löytynyt mieleisiä, remppakaan ei siis varman etene).

Kotiin tultua totesin, että olisikin kannattanut etsiskellä mattoja... Ostin koirille marketista kuivamuonaa, kun Mies ei ehtinyt lemmikkitarvikekaupan tyttöjä naurattamaan (= kinuamaan alennuksia). Tämä laatu ei kai sopinutkaan koirille (tai sitten syy on jouluisissa pähkinöissä ja rusinoissa, aattona salaa poskeen pistelty ½ kilon viinirypälepaketti tuskin enää oli vaikuttavana aineena). Kellarikäytävälle oli ripuloitu, saunalle oli ripuloitu ja olohuoneen matolle oli ripuloitu. Sen verran on vielä lämmintä joulumieltä jäljellä, että armahdan teidät aiheeseen liittyvältä kuvamateriaalilta.

Huono homma, tänään nimittäin naapurit ovat tulossa glögille - ja vaihtomatot ovat koiranoksennuksessa...

Joten tuleepa sitten tästäkin työpäivästä lyhyensorttinen... Miehellä onneksi vapaapäivä, säntäsimme Ideaparkkiin heti sen auettua - varsin aneemiset mattovalikoimat, etten sanoisi!

Iskussa olisi ollut mieleinen malli, väri, koko ja hinta, mutta mattoja tarvititaan 2 kpl ja myymälästä löytyi vain yksi. Lisäksi materiaali oli viskoosia, joka ei ole mikään suosikkini.
Ideaparkin Mattokaupan valikoimassa ei ollut MITÄÄN mieltä sykähdyttävää, ja myyjätyttelikin vaikutti varsin elämäänsä kyllästyneeltä.
Piipahdimme tarkistamaan, löytyykö Kruunukalusteesta mattoja. Löytyi, ei paljon mutta riittävästi tähän tarpeeseen - vasinkin kun Tampereella kiertely pöperöisillä kaduilla alehysteerisen kansan keskuudessa ei Miestä houkutellut. 2 kpl villasekoitemattoja, erilaiset, mutta riittävän samanlaiset. Tosin tuo isompi (oikealla) taitaa olla kyllä kuvioinniltaan täsmälleen samanlainen kuin ne koiranoksennuksen kyllästämät villamatot... Mikä parasta, matot olivat -50% alennuksella. Oikein tyytyväinen - tosin mukavampaa olisi, jos mattoja ei tarvitsisi ostaa pakon edessä ja kamalalla kiireellä.


PS. Eilen muistin LOPULTAKIN ostaa kalenterin, johan sitä kohta 2 kk olen suunnitellut. Oikein NAMI Time/System Classic A5. Oikeanlainen (ja tässä tapauksessa myös juuri oikean värinen) kalenteri on yksi elämän perusasioista, se takaa hyvän ja onnellisen elämän! Tai ainakin sen, että olen edes suurinpiirtein oikeaan aikaan oikeassa paikassa - tai ainakin niillä main...

maanantai 27. joulukuuta 2010

Pientä pehmeää

Nyt kun joululahjat on jo avattu kääreistään ja joulupajan salaisuudet paljastuneet, uskallan laittaa tännekin kuvia salaisen sukkatehtaani linjastolta valmistuneiden pehmoisten pikkupakettien sisällöstä...

Taannoin tein hiiritossukat, jotka olivat turhan suuret omiin koipiin. Rohkeasti Oliivin/Sinin suosituksesta pesin tossut uudelleen ja niistä tulikin aivan täydelliset - kiitos Sini vinkistä! Jouluksi tein KristiinaS:ltä saamaani vihjettä soveltaen lisää hiirulaisia Wash+Filz-it! -langasta - kiitokset KristiinaS:lle!

Veljentytöt saivat tunnistamisen helpottamiseksi vihreä- ja ruskeasilmäiset hiirulaiset (koko 37), Anopin tossut näyttävät erehdyttävästi mäyräkoirilta (koko 41). Silmät tein lasihelmistä ja tytöille ihan suosiolla ohjetta pienemmät korvat. Anopin mäyräkoirien, kuten omien tossujenikin, korvat ovat afrikkalaisen savanninorsun kokoa...

Ostin Tampereen Kädentaidot -messuilta Novitan osastolta jokusen kerän huippuhalpaa 7 veljestä Jättiraita -lankaa. Sattumalta näin Sukka o mu juttu! -blogissa kuvan ostamastani väristä kudotusta sukkaparista - sukat itsessään olivat ihan kivat, mutta totesin lankadesignerin epäonnistuneen sekä väriyhdistelmässä että väripätkien pituutta määritellessään. Päädyinkin siis kutomaan Sisarelle sukkaparin kahdelta kerältä, 2 krs:ta aina kummastakin - tällaisina ovat enemmän makuuni. Sukkaset päätyivät pakettiin dekkarin kanssa.

Marraskuun alussa ilmoittauduin uhkarohkeasti Lapaskuu-kampanjaan - vaikka pelkkä ajatuskin tumppujen teosta inhottaa, en nimittäin OSAA tehdä peukalokiilaa. Veljentytöt olivat kuitenkin tumppuja toivoneet ja langatkin hankin jo aikapäiviä sitten. No, eivätpä valmistuneet lapaskuun aikana, mutta jouluksi kuitenkin!

Löysin Novitan sivuilta selkeän ohjeen, joilla pääsin alkuun. Ensin piti kuitenkin tehdä RUUSUT motivaatiota nostattamaan, ennen kuin pääsin tumppujen kimppuun... Ranneke on 7 veljestä, lapasosaan otin mukaan Kitten Mohair -langan (100% mohair) kuohkeutta ja lämpöä tuomaan. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen, tuntuivat olevan mieleiset Veljentyttö Nuoremmallekin.

Veljentyttö Vanhemman tumput kudoin Nalle Syksystä yhdessä Kitten Mohairin kanssa. Valkoinen pörrö häivytti Nalle Syksyn kirjoneulekuvion varsin tehokkaasti!! Kuka keksisi värittömän, läpinäkyvän langan?

No, oikeasti pinta näytti niin kivalta, että innostuin tekemään vielä baskerinkin - aikataulutus vain meni vähän pieleen. Ajattelin, että äkkiäkös minä nyt yhden pipon kutaisen! Mutta ei se sitten ihan niin mennytkään... Olin päättänyt mennä yöpuulle puoliltaöin, mutta kudoin vielä yhdeltäkin. Kahden jälkeen käänsin kaikki 3 kristallikruunua täysteholle, että valo riittää eikä nukuttaisi. Kolmelta alkoi liika valo kirveltää silmiä, kudoin silmät kiinni. Mietin, että jos nukahdan, jatkaisivatko kädet silti työtään? Neljän maissa aloitin kavennukset, langanpäiden päättelyn jätin sentään aattoaamuun.

Todettuani, ettei se peukalon tekeminen ihan mahdotonta olekaan, aloitin vielä kolmannetkin tumput - 7 veljestä Jättiraitaa kun on vielä yllinkyllin varastossa. Ranneke on 1-kertaisesta ja lapasosa 2-kertaisesta langasta. Ihan kivat tuli näinkin, kun molempien kerien väriraita vaihtuu jotakuinkin samanaikaisesti. Tumpuista tuli aika reilut, päätyivät Veljelle. Illmeisesti olivat mieleiset, kun istui melkein koko Tapaninpäivävierailun ajan tumput kädessä - tai sitten meillä vaan on kylmä...

Veljentyttö Nuoremmalle tein helmet kasvivärjäyskurssilla tekemistäni huopapompuloista. Nuorempi nuuski helmiä kaulallaan epäluuloisesti, kun kerroin vaaleanpunaisen värin olevan lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikan kaktuksissa asuvista kokenillikilpikirvoista, violetti on peräisin sinipuusta.

Veljentytöille on kiva antaa itsetehtyjä lahjoja! Ensiksikin siksi, että valmiin ostaminen on vaikeaa, mutta varsinkin siksi, että ARVOSTAVAT käsitöitä! Toisin kuin Miehen Kummipoika (tai hänen vanhempansa) - tein lapselle ristiäislahjaksi elämäni ensimmäisen tilkkutyön, nätin sini-vihreän nalleaiheisen tilkkutäkin - kertaakaan en kyläillessäni ole nähnyt sitä missään käytössä. Kyllä on harmittanut...

Opiston jouluompelukurssilla tein  Anopille sämpyläkorin ja hirsimökkitekniikalla patalaput, päätyivät samaan pakettiin lifestyle-keittokirja kanssa. Tarkoituksenani oli tehdä samaa settiä (ilman keittokirjaa) useampikin (Äidille, Siskolle, Veljenvaimolle), kun sattui oleman kuumankestävää vanuakin kotosalla. Vaan niin jäi taas tekemättä. Työnteko haittaa pahasti niin harrastuksia kuin kotipuuhiakin!

Kun olin päässyt virkkauksen makuun, innostuin virkkaamaan Siskolle Novita Huopanen Mix -langasta patalappuset tilkkutyön sijaan. Yllätyksekseni laput eivät muistuttaneetkaan kipaa (jiddisiksi jarmulka) kuten kouluaikaiset epätoivoiset tekeleeni!

En ole täysin tyytyväinen, pesun jälkeen virkkauskerrokset näkyivät vielä, pinta ei ollut "tasaisenhuopainen". Pistin silti pakettiin Fiskarsin välineiden seuraksi, turkoosi kun on Siskon keittiön piristeväri. 

Veljenvaimolle tein patjat mökkisaunan pukuhuoneeseen. Muutakin piti tehdä, mutta ajankäyttö ei taaskaan ollut hallinnassa. Mutta suunnitelmat ovat olemassa, ehkä sitten juhannussaunaan...

Taannoin kerroin, miten Äiti oli käynyt tutkimusmatkalla vintissä ja löytänyt pussillisen vanhoja lelujamme. Sattumoisin kassissa oli myös Veljen ensimmäiset kiiltonahkaiset juhlakengät, kokoa 22, Mäkisen Jalkineen hintalappukin vielä sisäpohjassa kiinni. Askartelutuokion päätteeksi popot päätyivät 2-puoleisella teipillä kiinni Ikean vaihtokehykseen, taustalla ompeluhuoneen tapettimallipalanen...Ilmeisestikin tämä muistuma lapsuudesta oli mieleinen, Veljenvaimo sanoi kehystävänsä myös omat ensikenkänsä, Veljentytöt omansa. Samaa tapettia onneksi löytyy varastostani lisää...

Selkä on taas sen verran kireänä joululahjatehtailusta, että pistin kaikki lankavarastot jemmaan! Työmatkoilla kudin vaihtuu lukemisiksi - ja sitähän piisaa, liki kaikki syksyn aikana kotiin kannetut aviisit odottavat yhä lukemistaan...

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Joulumakuja

Vaikka joulun menu on perinteitä pullollaan, on lopputulos kuitenkin aina yllätys! Koskaan ei tiedä, mitä loppujen lopuksi tarjolle tulee ja mikä on joulun ykköshitti ja suurin makunautinto - vähän kuin Veljentyttö Nuoremman tekemä joulusukka, koskaan ei tiedä, mitä se sisäänsä kätkee!!

Joulurauhanjulistuksen jälkeen toimitimme lahjat, poikkesimme maistelemaan vanhempieni SUUSSASULAVAA kinkkua (kuva: Kodin kuvalehti) ja kävimme kotikyläni haudoilla. Aattoiltana visiteerasimme Appivanhemmilla, Anoppi oli tehnyt mm. TAIVAALLISTA lohimoussea ja KIELENVIEVÄÄ bataattilaatikkoa, samalla reissulla poikettiin vielä kolmella hautuumaalla.

Joulupäivänä vanhempani tarjoavat monivuotisen perinteen mukaisesti jouluaterian, MAANMAINIOn kinkun lisäksi pitää mainita NENÄKARVAT KÄRVENTÄVÄ sinappi, PEHMEÄ bataattilaatikko ja RAIKAS rosolli.

Sen verran oli ollut jouluista aamuohjelmaa, että vasta tänään, Tapanina, ehdin keitellä oman KERMAISEN aamuriisipuuromme, Mirkan portviiniluumut antoivat siihen TUJAKKAA potkua.

Olimme kutsuneet molempien vanhemmat ja sisarukseni Tapaninpäivän ajeluiden merkeissä kahvittelemaan. Tarjolla oli mm.jouluisten kakkujen lisäksi viikuna-briepasteijoita ja Pirkan ohjeilla broileri-parsakaalipiirakkaa (jonka tosin tein viljapossusuikaleista) ja fetajuustotorttuja.

Vihdoin päästään omankin joulupöydän ääreen, karjalanpaisti, aurajuusto-punajuurilaatikko ja - yllätys-yllätys - bataattilaatikko muhivat uunissa, pieni kinkkukin on hankittuna. Koska työviikko oli kiireinen, tilasin laatikot valmiina työpaikan ruokalasta (Amica).Toivottavasti makunautinnoissa saavutamme edes KALPEAN VIVAHTEEN Anopin ja Äidin jouluherkuista!

Eikä se koirienkaan suu tuohesta ole! Mies valmistaa koirille aina oman jouluaterian, tällä kertaa alkupaloiksi koiranmakkarasydämiä ja -nalleja chicken chips'ien kanssa, pääruuaksi ylivuotista hirvenmaksaa ja jälkkäriksi pätkät ykkössuosikkia, Suku-Lakua. Ja koska me muutkin syömme kynttilöiden loisteessa, on koirillakin asianmukainen juhlakattaus patterikynttilöineen päivineen...Koirien ilmeistä päättelisin aterian olleen HIMOHYVÄÄ MAHTIMAUKASTA HURMIOHERKKUA!

Tottahan jouluun kuuluvat oleellisena osana myös VERISUONET TUKKIVAT juustotarjottimet (kuva: Valio) ja SOKERIHUMALAN TAKAAVAT konvehtiröykkiöt. Ihan erikseen on mainittava Siskon antamat belgialaiset Duc d'O -konvehdit - ihan ehdottomasti parasta suklaata mitä koskaan olen saanut, PÖKERRYTTÄVÄ NAUTINTO!

Juomapuoli hoitui varsin pitkälle MAUSTEISELLA glögillä, TAKUUVARMA olut kelpasi niin joulusaunassa kuin ruuankin kanssa: MALTAINEN A. Le Cog Joulu-Porter (kuva: A- Le Cog), KEVYT Saku Kuld ja TAVALLISEN TYLSÄ Lapinkulta Jouluolut.

 
Ja silloin kun ei ole muuta suuhun tungettavaa ollut tarjolla, on kitaan heitelty kourakaupalla KOUKUTTAVAA pähkinäsekoitusta suklaarusinoilla ryyditettynä.

Pyhien jälkeen pitää ottaa itseä niskasta kiinni, mässäily saa loppua - vaa'alla käyntiä en uskalla edes ajatella...