sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

KyJy #14 aloitettu

Kyllä vaan, Äiti hyvinkin huolii Anopinomaisen pitsibaskerin!

Väritoivetta kysyttäessä ehdotti sinistä, valkoista tai mieluiten sinivalkoista. No, sinivalkeaa löytyi vain sukkalankana, joten päädyin sinisenkirjavaan, ihanan pehmoiseen, englantilaiseen Freedom Spirit -lankaan (100% villa).

Toivottavasti kelpaa, Veljentyttö Nuorempi ainakin sanoi langan olevan "ihan Mummon väristä".

Välillä jo ehdin kuvitella, että vaivatta saan kaikki loput KyJyt alulle aikataulun mukaan (10.8.mennessä), mutta nyt taas huomaan vetkutelleeni... Kiirettä pakkaa, eikä ideoita aloituksiksi! Onneksi Veljentytöt ja Sisko lupasivat kukin etsiä yhden mieleisensä mallin...

Tänään viimeinen hetki osallistua kesäkisaan!
(klikkaa kuvaa)

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Jädellä

Töiden vähäväkisin viikko takana, ensi viikolla alkaa kansa jo pikkuhiljaa palailla lomilta. Kustannustehokkaana ihmisenä vein eilen työkaverit jätskille Arboretumin Kesäkahvilaan - tuli halpa kierros! Valion uusi Wanhan ajan TERVA-jäätelö oli suosikki, kaikki halusivat sitä annokseensa ainakin yhden pallon. Ja kyllä se hyvää olikin, tuoksuikin ihan aidolle veneenkyljelle!

Kun sattui kamera kassinpohjalle, nappasin paluumatkalla muutaman kuvan:

Nostalgie

Ruusut olivat aikalailla kärsineet tästä kuumuudesta ja kuivuudesta. Mutta ihaniahan ruusut ovat aina, jopa vähän kuivahtaneina. Varisseet terälehdetkin olivat kaunis näky (en vaan älynnyt kuvata...)

Rosenstadt Freisign

Tuli tosi mukava mieli seuratessani, miten läheisen Hatanpään sairaalan pari hoitajaa lykki vanhuksia pyörätuoleissa ruusuja ihastelemassa. Kaikessa rauhassa katseltiin, kosketeltiin ja tuoksuteltiin. Hienoa, täydet pisteet sairaalalle ja hoitohenkilökunnalle!!

 Sebastian Kleipp

Tuntui, että turistit ovat löytäneet Arboretumin paikallisia paremmin, kielikirjo oli melkoinen. Mutta kyllä puiden alla oli myös muutama lapsiperhe picnicillä. Sitäkin katsellessa tuli onnellinen olo.

Rosita

Useammin pitäisi itsekin poiketa! Arboretum on kävelymatkan päässä työpaikalta, täällä voisi käväistä vaikka suolaisella piirakalla lounasaikaan. Miljöö on ihana ja rauhoittava.

Sommerwind

Olen jo hylännyt haaveet omasta ruusutarhasta, kaikki tähän mennessä istuttamani ruusut (14 puskaa) ovat heittäneet henkensä. Siksi kai ruusut nin houkuttelevia ovatkin, olisihan se melkoinen taidonnäyte saada oma piha kukoistamaan...

Pastella

Näiden ruusujen myötä toivotan
KUKKEAA VIIKONLOPPUA!

 Osallistumisaikaa jäljellä vielä viikonlopun ajan!
(klikkaa kuvaa)

PS. Palkkasin Veljentyttö Nuoremman viikonlopuksi kesätöihin. Palataan asiaan viikolla, mitä saimme aikaiseksi vai palvoimmeko sittenkin vain aurinkoa...

PPS. Ihan PAKKO aikaistaa kameran hankintaa, Miehen minimaalisella masiinalla kuvaaminen on IHAN kamalaa!

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Hillohommissa

 
Ilta meni hilloissa!

Moni karttaa hillojen tekemistä, kun kokee purkkien desinfioinnin vaivalloiseksi - ja sitähän se ei ole ollenkaan!!

Suosin yksinkertaisia ja vaivattomia ratkaisuja, tässä sellainen:
  • Talven aikana syödään paljon Felixin punajuuriviipaleita sekä suolakurkkuja eri muodoissa, Lidl:n paahdetut paprikat ja muutkin eksoottisemmat säilykkeet lasipurkeissa kelpaavat vallan mainiosti.
  • Purkin tyhjettyä se ja kansi pestään astianpesukoneessa.
  • Puhtaan ja KUIVAN tölkin kansi kierretään kiinni ja nostetaan varastohyllylle.
  • Purkkien päälle on hyvä levittää puhdas astiapyyhe varastoinnin ajaksi. 
  • Hillousaikaan purkit noudetaan varastosta.
  • Jos astiapyyhe on unohtunut ja pinnassa on pölyä, voi purkit ja kannet pyöräyttää uudelleen astianpesukoneessa, pikapesuohjelma riittää.
  • Jos pölyä ei ole, voi purkit ottaa heti käyttöön.
  • Kuumennetaan vettä vedenkeittimellä.
  • Purkit täytetään noin puolilleen kiehuvalla vedellä, kierretään korkki kiinni.
  • Purkit laitetaan kyljelleen puhtaan astiapyyhkeen päälle, niitä voi vähän pyöritellä silloin tällöin.
  • Kun hillo alkaa olla liki valmista purkitettavaksi, otetaan kukin purkki vuorollaan patakintain käsiin, heilutellaan ja hölskytellään tarmokkaasti.
  • Kansi irti ja huljautetaan vedet viemäriin.
  • Kansi ja purkki hetkeksi nurinperin puhtaan keittiöpyyhkeen päälle, valutetaan loput vesitipat pyyhkeeseen.
  • Purkitetaan kuuma hillo.
  • Kannen ja purkin väliin sujautetaan elmu-kelmua tai muuta purkinsuun takuulla tiivistävää ainesta. Itse käytän pakastepusseja (kerralla kaksinkertainen kelmu), korkin kiinnikiertämisen jälkeen leikkaan ylimääräiset pois noin sentin saumavaralla.
  • Heitetään astiapyyhkeet ja patakintaat pyykkikoppaan.
  • Lykätään kattilat ja muut vermeet astianpesukoneeseen
  • Pyyhitään liesi ja pöytätasot.
  • Jäähdytetään purkit hilloineen.
  • Siistitään kyljet, jos tuli valumia (ei tule, jos käyttää suppiloa).
  • Piirretään nättiin puuvillakankaaseen lautasen avulla pyörylöitä, jotka leikataan terävillä saksilla..
  • Jokaisen kannen päälle kiinnitetään leikattu kangaspala kumilenkin avulla.
  • Hillot varastoidaan.
  • VALMIS!
  • Hillot pistellään poskeen hyvällä halulla talven mittaan puuron, viilin, maustamattoman jugurtin ja lettujen kanssa! Muutkin yhdistelmät sallitaan.
  • Tyhjentyneet purkit otetaan uudestaan käyttöön, palaa toiseen pallukkaan. 
     
    Ei mitään uunissa kuumennuksia tai kansien kattilassa keittelyjä! Atamon on myös mennyttä aikaa! Ja kun  käyttää hillosokeria, ei hilloja tarvitse säilytellä edes kovin kylmässä, ihan tavallinen kaappikin käy.

    Pakastettuja marjoja INHOAN, vetisiä lötköjä lölleröitä! Ei ole hillon voittanutta! Ja kotitekoisessa hillossa sokeria on vähintään puolet vähemmän kuin kaupan Dronningholmeissa sun muissa muka-hilloissa!!
    .
    Mukavaa on sekin, että purkit ja purnukat hoituvat siinä samalla hillokattilaa hämmennellessä, eivät vie "ylimääräistä" aikaa!

    Samalla tavalla käsittelen Mehukas-pullot keitellessäni herukat mehuina pakastettaviksi. Kuumasta vedestä ne hieman laajenevat ja lötkistyvät, mutta palautuvat jäähdyttyään normaalimittoihinsa. Tärkeää on tässäkin, että seuraavaa käyttöä odotellessa Mehukas-pullo on takuulla kuiva ennen korkin kiinni kiertämistä - kuivumiseen menee parikin päivää astianpesukonepesun jälkeen.

    Ah, rakastan tätä vuodenaikaa! Tunnen itseni ihan Muumimammaksi!!

    PS. Eikä sitten samanaikaisesti päivitellä blogia, ettei kiehahda hillot hellalle (kuten kävi eräällekin...)!

    torstai 28. heinäkuuta 2011

    Vattuja

    Äiti hätyytti vatutukseen, alkoivat ylikypsyä. Syyhkäisin töiden jälkeen mökkipuskiin Äidin kanssa. Parissa tunnissa saalista karttui 7,5 kg, perkaukseen sitten menikin puolen yötä. En enää pikkutunneilla jaksanut muumimammailla, hillokattilat porisevat vasta tänä iltana.

    Kumma juttu: istuttelin kotipihan Maurin makeat samanaikaisesti Veljen mökkipuskien kanssa. Veljen puskat ovat pieniä, sieviä, pystyoksaisia (eli juuri sopivan poimintakorkeita), täynnä pieniä, mutta meheviä ja madottomia vadelmia. Minun puskani ovat valtavia, muodottomia, löysävartisia roiskoja, joita saan leikellä moneen otteeseen kesän kuluessa (eli tuskattuvia poimiessa, kun oksia saa nostella, väännellä ja käännellä), marjoja on vähänlaisesti, isoja, mutta rumia ja rupisia.

    Miksei ikinä koskaan milloinkaan minun puutarhapuuhani mene niin kuin muilla?? Kysyn vaan! Veljen puskat ovat juuri sellaisia, kun Viherpeukalot kuvauksessaan lupasivat, minulla on toivoton viidakko! * huokaus *

     
    Haa, muistuttelen vielä Päivölän tilkkuleiristä, kurssikaverit ovat päivittäneet omia blogejaan omien töidensä osalta. Käykääpä kurkkamassa!

    Minna / Arnican käsityöt / Kassisatoa - osa 1
    Otsikon perusteella olettaisin lisääkin kuvia olevan tulossa...
    Blogissa on kuva Minnan upeasta Maija Poppas -laukusta, jota ei omissa merkinnöissäni ollut mukana. Kiva malli, todella upeat kankaat!!

    Hannele / Elennah tilkkuilee / Tilkkukurssin satoa
    Kurssin suosikkilaukkumalli jäi hantaakeja vaille valmiiksi, siitä ei vielä löytynyt blogissa kuvaa. Odottelen mielenkiinnolla... Sen sijaan täältä löytyy mansikoita, joita en ollut huomannut kuvata. Sain Hannelelta ohjeen (KIITOS!), aion tehdä mansikoita vielä itsekin...

    Maarit / Maikin tilkut / Viikko Päivölässä...
    Maarit päivitti bloginsa tosi nopeasti, tähän olette ehkä päätyneet jo aiemmasta linkistä. Täältä löytyy kuva Maaritin hauskasta tilkkutyöessusta, josta ei myöskään ollut aiemmin kuvaa omassa blogissani. Uskon essun jatkossa olevan oleellinen osa Maaritin tilkkutyöpersoonaa!

    Seuraava Päivölän tilkkuviikonloppu on jo kuukauden kuluttua (26.-28.8.)!!

    Vielä ehdit osallistua kesäarvontaan!
    (klikkaa kuvaa)

    keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

    Pitsipipa

     
    Innostuin niin Ritvan toimittamista neuleohjeista, että halusin heti kokeilla pitsimallia - enkä sitten osannut lopettaa...

    Niin-niin, tiedän-tiedän, niitä uusia KyJyjä piti saada puikoille, eikä vaan vanhojen kanssa pakertaa, dead line painaa päälle.

     
    Joten aloitin sitten yhden uudenkin, mielenrauhoitukseksi. KyJy #13 eli isoäitilaukku. Juu-juu, just tätähän pelkäsin: isoäiteja ja villasukkia tulee kuin liukuhihnalta... Mutta ihan oikeastihan olin jo suunnitellut tekeväni itsellenikin, kun sain Siskon maximuorin valmiiksi! Tämä tulee nyt vain pienemmistä lappusista.

     
    Pitsibaskeri on just sellainen torta på torta, josta aiemmin mainitsin: kirjava lanka ja pitsikuvio - jompi kumpi menee hukkaan, ei tule parhaat puolet esille. Tykkään silti, ja kaulahuivissa (KyJy #10) se saattaa toimia paremmin.

    KyJy #9 on siis valmis: Puro-pitsibaskeri Anopille synttärilahjaksi (huivi pitää vielä saada settiin  marraskuun alkupuolella). Lankaa meni hitusen alle 100 g, heitän töistä tullesani kaupan hedelmävaa'alle ja lisään sitten tarkan painon tänne. Väri on ihan täsmälleen Anoppi.

    Lisätty 28.7. klo 17:14
    Baskerin langanmenekki 75 g (sanoo K-kaupan Väiski). Pyöröpuikot 5 ja 6 sekä sukkapuikot 4½.

     
    Baskeri ei nyt ole järin edukseen vesimelonin korvilla, mutta JOS käytäisin baskereja, saattaisinpa tällaisen tehdä itsellenikin, istuu hyvin. Haluaisikohan Äiti samanlaisen, eri värisen?

    Sain Mieheltä juhannuksena nimpparilahjaksi Kari Hotakaisen Ihmisen osa -kirjan. Tarina tuli taannoin radiosta kuunnelmana (äänikrjana?), satuimme usein juuri silloin automatkalle ja - riippumatta määränpäästä tahi aikataulusta - en suostunut nousemaan autosta ennen kuin olin kuullut sen kertaisen jakson loppuun.

    Lukeminen eteni hitasti, kuulin Salme Malmikunnaksen osuuksissa Ritva Valkaman äänen mielessäni... Nautiskelin. Taisin tulla Hotakais-faniksi kertaheitolla - pelkään vain, ettei muu tuotanto samalla lailla kutkuttelisikaan... Uskaltaisinko lukea muitakin teoksia??

    Ihmisen osa on päässyt myös Helsingin Kaupunginteatterin lavalle, lue Hotakaisen kommentit täältä. Esityksiä on vuoden loppuun asti - veisiköhän Mies synttärilahjaksi teatterireissulle??

     Vielä 5 pv aikaa osallistua!
    (klikkaa kuvaa)

    Lisätty klo 11:01
    Jaahas, enpäs saakaan toivomaani synttärilahjaa! Ei, ei johdu Miehestä, KAIKKI näytökset vuoden loppuun asti ovat loppuunmyytyjä.

    tiistai 26. heinäkuuta 2011

    Lehtikatsaus

     
    Eilen odotti kotiin tullessa yllätys! Ritva oli pudottanut postilaatikkoon kaipailemani neuleohjeet - KIITOS RITVA! Emme tunne entuudestaan, mutta hän kertoi kivassa viestissään olevansa vakituinen vierailija Rakkauden talossa! Oikein mieltä kutitteli, lämpimästi tervetuloa!!

    Postilaatikosta juolahtikin mieleeni, etten olekaan kirjoitellut aikapäiviin (kitkeriä) lehtiarvosteluja!

    No, enpä ole aikapäiviin tutustunut uusiin sisustuslehtiinkään, en edes lukenut kotiin kannettuja...

     
    Ruokailuhuoneen pöydänkulmalla könöttää lukemattomien lehtien pino: kolmen kuukauden Kodin kuvalehdet, Meidän mökit ja Viherpeukalot, muutama näytelehti Avotakkaa ja Mondoa, yksittäiset Kotivinkki, Koti ja Keittiö  ja 25 Beautiful Homes. Isointa osaa ei ole vielä edes avattu, saati selailtu!

    Alkukesästä peruin monen lehden tilaukset (mm. Talo&Koti sekä Koti ja Keittiö, joiden kestotilaaja olen ollut kummankin aviisin ensimmäisestä numerosta alkaen). Enpä ole kaivannut!!

    Koti ja Keittiö ilmeisesti kaipasi, koska peruutuksen jälkeen sain laskun, jossa toivotettiin uusi tilaaja tervetulleeksi, onnittelut vaan hyvästä lehtivalinnasta! Soitin aika sapekkaan puhelun asiakaspalveluun.

    Onko lehtitaloilla uusi myyntitaktiikka: lähetetään laskuja täysin sattumanvaraisesti, josko joku vaikka sattuisi sen epähuomiossa maksamaan? Olen kuullut aika monen saaneen (eri lehdistä) tilauslaskuja, vaikka ovat TÄYSIN varmoja, etteivät kyseistä lehteä ole koskaan edes harkinneet tilaavansa. Töitä kuluttaja-asiamiehelle?

    Mutta, juu, yhteen uuteen lehteen olen kesän aikana tutustunut! Ostin Eckerö-Grisslehamn -lautalta uutuuden Skönä hem - Country life, kaipa tätä mantereellakin myydään?

     
    Poikkeuksellisesti en yhtään ärsyyntynyt tätä lehteä selatessani! Löysin tosi paljon katsottavaa ja ihan luettavaakin kohmeisella kouluruotsillani, mainoksiakaan ei ollut haitaksi asti. (Oli nyt sitten pakko vielä laskea niille tuhlattu sivumäärä, kun siihen aina takerrun: 47½ sivua 172:sta - siis vain vähän reilu neljännes mainoksia! Ainoastaan loppusivujen "väärinpäin" oleva INR:n 8-sivuinen teemamainos otti kuuppaan - koska se oli väärinpäin).

     
    Kansi lupaa: Inredning - från torp till lyx - ja lupaus piti paikkansa. Tyyliä löytyi laidasta laitaan ja kaikista löytyi jotain kivaa, vaikken nyt mitään hurjia AHAA-elämyksiä saanutkaan, ei mene sisustus eikä puutarha uusiksi lehden innoittamana.

     
    Yleensä hyppään ruokajuttujen yli, mutta nyt herkullisen näköiset kuvat saivat huulia lipoen tankkaamaan reseptejäkin! Niistä otan kyllä virikkeitä tuleviin keitoksiin!!

     
    Mutta kaiken kaikkiaan lehden viehätys varmaan perustui juuri tuohon kohteiden erilaisuuteen! Kotimaisia sisustuslehtiä selatessa ei voi olla varma, missä edellinen juttu loppuu ja seuraava alkaa, kun sisustukset ovat toisintoja jostain asuntomessustandardista.

     
    Vähän sama juttu kotimaisten sisustusohjelmien kanssa, ne erottaa toisistaan vain eri korkeuksilla kiekuvat, mutta yhtäkaikki miälettömän huanoa suamea puhuvat sisutustoimittajat. Sisustukset ovat yhtä ja samaa vaaleaa ja mitäänsanomatonta mannapuuroa tai epäsointuisaa väri-ilottelua, joka vetää silmät kieroon. Kyllä on Innon Markoa ikävä - hän sentään oli AITO kaikkien näiden tekopirteiden ja teennäisten hepsankeikkojen rinnalla! (Hyi, taisin nyt olla vähän ilkeä!?)

     
    Asuntomessuista puheen ollen; aiemmin olin TOSI kiinnostunut, luin "viralliset asuntomessulehdet" kannesta kanteen, muistin tarkkaan arkkitehtoniset ratkaisut ja sisutuksien parhaat palat - unelmien täyttymys oli pääsy asuntomessuille. Enää ei kiinnosta lehtijutut sen enempää kuin messutkaan (toki niillä käyn, jos sattuvat lähitienoolle!).


    Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön! Olen houkutellut Siskoa mukaani NUKKEKOTIASUNTOMESSUILLE Turkuun! Lähtisivätköhän Veljentytötkin mukaan? Nämä messut ovat yleisölle avoinna 14.8. asti.


     
    Arpajaisaikaa vielä tämän viikon loppuun!
    (klikkaa kuvaa)

    maanantai 25. heinäkuuta 2011

    Muutamat KyJyt puikoille

    Sunnuntaiaamuna virittelin muutamat uudet KyJyt puikoille:

    KyJy #8: Raita-sukat Seiskaveikasta, tylsää, tuttua ja turvallista...

    KyJy #9: Novita-neuleohjearkistosta bongasin kivat ohjeet Puro-langalle: pitsibaskeri...

     
    KyJy #10: ... ja pitsikaulaliina, Anopille synttärilahjaksi. Tämä ei nyt sattumoisin edennyt kovin pitkälle, sillä...

    ... printtasin ohjeen ja innoissani aloin kutoa (ensin päähinettä). Sitten tajusin, ettei pitsineuleen ruutupiirrosohje olekaan mukana, varmaan jotain sivunasetuksiin liityviä tulostusongelmia? Katsotaanpas ohje netistä kaulahuivia aloitellessa... Mutta voi helkkarin 16, eipä ruutupiirrosta ole sielläkään!! Mikä ihmeen järki on neuleohjearkistossa, jonka ohjeet ovat oleellisilta osin puutteelliset???

    Ei kukaan haluaisi lähettää Novita syksy 2009 -lehdestä kopioitua / skannattua pitsineuleruutupiirrosta??? Korvaan kyllä vaivan ja kulut!!

    KyJy #11: Ajattelin luottaa hyvään tuuriin, ja aloitin vielä kaiken uhalla toisenkin Novita-puutteellinen-ohje työn, kun ihastuin kovin topin malliin ja pitsineulokseen, sovellan sitä Karnaluksin tarjouslangalle. Olen vähän epävarma langan riittävyydestä, mutta tarpeen mukaan kehitellään kikka-kolmosia...

    Sattuisiko joku kätköistään löytämään Novita  kesä 2007 -lehteä ja sieltä hihattoman pitsineuletopin ohjetta? Vaivannäkö korvataan!

    Tai sitten täytyy alkaa bongailla noita lehtiä huuto.netiistä ja toivoa, että ennen joulua tärppää...

    KyJy #12: Ja vielä yksi... Ensin ajattelin virkattua huovutettua kaulahuivia, mutta aloitettuani se ei näyttänytkään hyvältä... Purin ja aloitin puikoilla - viisaampaa olisi ollut odottaa aamuun ja hakea kaupasta 10:n puikot, mutta en malttanut, aloin väkertää kaseilla. Tästä tulee siis ihan liian tönkkö huiviksi, mutta kun pakko oli kokeilla, niin JOTAIN tästä vielä tulee... 

    Lankoina Schoeller huovutettava Filzi ja efektilanka Lana mix. Työnimenä olkoon KARVALAUKKU, sienen mukaan siltä varalta, että lopputuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä minkäänmoisen kassin kanssa!

    Puolet KyJyistä aloitettu!! Nyt pitää alkaa ihan tosissaan etsiä ohjeita - tai käyttää mielikuvitusta...

     (Klikkaa kuvaa ja osallistu!)

    sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

    Juhlahumussa

    Kyllä oli kivat kemut!!

     
    Juhlapaikalle johdattivat portin pielien vanhat traktorit, viitteenä synttärisankarin pienoismallien keräilyharrastukseen. Olivat pienemmän juhlaväen herkeämättömän kiinnostuksen kohteina - ja tuntuivat ne vähän isompiakin kiinnostavan...

     
    Väkimäärästä (250 kutsuvierasta) huolimatta tunnelma oli leppoisa, juhlakalu ei turhia pönottänyt vaan oli oma mukavan leppoisa itsensä. Vaimo ja tyttäret pitivät mieltälämmittävät juhlapuheet eikä tönkkösuolattua umpivirallista pakkopullaosuutta ollut lainkaan (ehkä se oli pidetty jo virallisena synttäripäivänä virastoaikaan?), ruoka oli maukasta, synttärikakku herkullista ja baarissa palvelu pelasi.

    Ohjelmaa oli juuri sopivasti (pari lauluesitystä, humoristinen muistelo-osuus, taikuri). Joskus olen ollut sellaisissakin juhlissa, joissa ylenpalttiselta ohjelmatarjonnalta ei ole jäänyt aikaa juuri seurustella eikä oikein nauttia ruokapöydän antimistakaan. Valitettavasti illan pääesiintyjä (Laura Voutilainen) jäi näkemättä ja kokematta, Miehen aikaisen aamuvuoron vuoksi lähdimme ajoissa kotiin.

    Ilmatieteenlaitoksen ennustamilta ukkoskuuroilta vältyttiin ja vilvoittava tuulenvirekin puhalteli alkuillasta. Vaikka kyllähän tuollainen väkimäärä lämpöä nostattaa, jossain vaiheessa sisätiloissa oli jo turhankin kuuma, vaan pihalle pääsi jäähylle.

     
    Äidin hartiahuivi, KyJy #6, valmistui ajoissa, samoin kenkäpussi, KyJy #7. Suvisäällä hartiahuiville ei ollut tarvetta, eikä vaihtokenkiään otettu matkaan, mutta eiköhän molemmille löydy käyttöä vastakin.

     
    Huivin ohje Ullan neuleohjearkistosta  Pia Tuonosen Pom pom -ohje himppasen sovellettuna. Lankana Puro Batik, menekki 320 g, puikoilla 5.

    Kenkäpussi jäi kuvaamatta, liitän tähän joskus myöhemmin kuvan. Malli omasta päästä huivin mallia soveltaen. Koska kudoin pussukan pyöröpuikoilla, tein ohjeen kavennukset NURIN yhteen ja joka toisen kerroksen oikeaa. Lankana samainen Puro Batik, menekki n. 80g, vitosen pyöröpuikko + 4½ sukkapuikot.

     
    Mielestäni huivi sopi tosi kivasti Äidin juhlakolttuun. Ja täytyy sekin sanoa, että 70 täyttänyt Äitimuori näyttää nuorekkaammalta kuin tyttärensä...

     Vielä ehdit osallistua!
    (klikkaa kuvaa)

    lauantai 23. heinäkuuta 2011

    Sovituskoppiahdistus

    Olin tehnyt päätöksen: EN MENE ALENNUSMYYNTEIHIN!

    Rahanmenoa on ollut alkukesästä jo ihan riittämiin: juhannusretki, tilkkukurssi, Humppilan humputukset, rillit, lanka-ale ja Karnaluksin keikka - ja vielä kamerakin pitäisi hankkia.

    Vaan jouduin pyörtämään päätöksen, kaapista ei löytynyt kerrassaan mitään päällepantavaa tämän iltaisiin pippaloihin, Isän Veljen 5-kymppisille!

    Mies on jo pari viikkoa patistellut vaateostoksille: "Mene, mene, osta jotain tyylikästä! Ethän sitten poikkea Marimekkoon!?"  Loppukaneetti oli enemmän toive kuin kysymys.

    Vetkuttelin viimeiseen asti, vasta eilen kävin kiertelemässä kaupungilla. Vaatteiden sovittelu on ÄÄRIMMÄISEN vastenmielistä! Henkisesti olen edelleen kokoa 38, fyysisesti vain ranteet ovat entisissä mitoissa. Se on sitä arkirealismia, jota en niin välittäisi kohdata...

    Stockalta löytyi passelit mustat suorat housut ja kiva metsänvihreä paita - liian syksyistä! Ostin (-60%), mutta viikonlopun juhlavaatteet pitäisi hankkia muualta. Käsilaukut olivat myös alessa, ja kun en vielä tiennyt, millaiset toisenlaiset vetimet sieltä jostain muualta löytäisin, valitsin 3 käsilaukkua toivoen jonkun passaavan...

     
    Ja kun kerran päätös rikottiin, uskalsin poiketa Stockan yläkertaankin, ihan vain pikaisesti. Olen pitkään himoinnut näitä minimaalisia "hopeakupuja", ja nyt ne olivat alessa -60%. PAKKO saada!! Samaan syssyyn, melkein vahingossa, meni myös kannellinen lasiastia - se nyt vaan oli niin kiva...

     
    Kotona vasta huomasin, etteivät kuvut sovi elintarvikekäyttöön. Harmi! Mutta saahan näistä korurasiat... Kotona huomasin myös lasikulhon kyljessä lukevan Dogtreats - ei siis  ainakaan vieraille pipareita tarjolle koirakeksikiposta! Ehkei ihan NIIN pikaisesti olisikaan kannattanut poiketa...

     
    Muuan entinen kollega sattuu toisinaan saman aamubussiin, vaihdamme kuulumisia aina nähdessämme. Kertonut, että nykyisessä työpaikassaan olisi paljon "minunmallisiani" housuja - siis sinne! Totta, löysin oikein erinomaiset pellavahousut! Ja neulosjakun ja pari toppia - ja paljon muutakin olisin löytänyt, jos vaan talous antaisi myöden.

    Mutta juhlavaatteet siis löytyivät - poikkeuksellisen vaivattomasti! Ei ehtinyt ollenkaan sivutuskoppikauhu päälle, ei edes pienimuotoinen paniiki tai perintinen ahdistus. Silloin sovituskopin seinät alkavat uhkaavasti lähestyä, peili vääristää, vartalo on muuttunut kummallisen muodottomaksi, hiki tirskuu, naama punottaa, päänsärky alkaa tehdä tuloaan.. Iskee kiukku, inho, apatia.

     
    Vasta kotona muistin käsilaukut. Sopivat kaikki kolme hankkimiini vetimiin, kaksi on jopa ihan täsmälleen samaa väriä pellavahousujen kanssa! (eri materiaaleista johtuen kuva vääristää, kaikissa sama maitokaakaon vahvuus).

    Vielä kun vähän lyhennän lahkeita, olen valmis juhlimaan! Skål!

    YHTÄ LUPAAVAA VIIKONLOPPUA
    KAIKILLE MUILLEKIN!

    Vielä ehdit osallistua arvontaan!
    (klikkaa kuvaa)