sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kahvikutsut

"Kahvikutsut" on sitten hauska sana! Se tuo väistämättä mieleen pienenpienen emännän tarjoilemassa (nalle- ja nukke-) vierailleen kahvia pikkuruisista posliinikupeista mielikuvituskakun kanssa. Monta kupillista!

Appivanhemmat ja vanhempani kävivät eilen kahvittelemassa. Posliinikupit olivat ihan himpun verran isommat ja kakkukin ihan oikea. Ehei, minä en tätä kakkua leiponut! Ihanaisen suklaakakun toimitti Pala Kakkua.

En harrasta täytekakkujen leipomista. Enää. Miestä naurattaa vieläkin muistelleessan kuinka erään isäinpäivän alla Siskon kanssa reteesti ilmoitimme tuovamme kakun tullessamme. Sisar oli luonamme viikonloppukylässä ja leivoimme innokkaina. Into alkoi hiipua, kun jokainen kakkupohja vuorollaan oli palanut, raaka, likilaskuinen tai niitä kaikkia samalla kertaa. Viimein loppuivat sokerit ja munat naapurustostakin. Menomatkalla haimme huoltamolta valmiskakkupohjan, jonka koristelimme vasta vanhempieni luona... Kamalahan se kakku oli.

Vika oli tietenkin edellisen asunnon uunissa! Siitäkin huolimatta Rakkauden talossa paistuvat vain kuivakakut!

3 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Sen seitsemää sorttia! Eikös se sanonta tule jostain ennesvanhasesta "säännöstä", että kahvipöydässä pitää hyvän emännän tarjoilla seitsemää sorttia? Tai sitten ei.. :) Kakku on kyllä makoisan näköinen.

Kiitos vinkistä siihen Arabian Reginaan. Täytyy kokeilla.
Mukavaa sunnuntaita!

Aila kirjoitti...

Joo, monesti uunit on ihan surkeita ;D Sacher on kuin suoraan Mrs Bukeen hopeakynttiläkahvikutsuilta...

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Minna ja Aila!
Mrs Bukee on suosikkihahmoni, samaistun häneen vahvasti... ;o)
Ihanaa, olen siis omaksunut Mrs Bukeemaisia piirteitä!!