torstai 14. huhtikuuta 2011

Lehtikoppa

Toinen HAMK:n tekele (nojatuolin selkänojalle aseteltuna, mittakaavaa antamassa). Tätä kudoin vähän kotonakin - vaikka vaikeaa se oli, kun Lötkö halusi istua sylissäni aina kun otin kutimen käteeni...

Koira olikin erityisen onnellinen, kun sain työn pääteltyä ja viskasin sen lattialle. Lötkö keksi sille heti käyttöä, koirankokoinen makuupussi! Kuningatar nukkuikin siinä monta tuntia ja vasta ruokakutsu sai nousemaan sijoiltaan.

Onni muuttui selkeäksi tyytymättömyydeksi, kun heitin tekeleen pesukoneeseen (60* C) ja kuivattelin Bauhausin muovikopan päälle pingotettuna. "Tyhmä eukko meni pilaamaan hyvän makuupaikan", kertoo katse.

En tiedä, mistä johtuu Lötkön mieltymys villavaatteisiin ja -shaaleihin. Tuoksustako? Oikeita, eläviä lampaita Lötkö kuitenkin vähän pelkää, kokemusta on Saarenmaalta. Olimme muinoin vanhalla rajavartioasemalla, majataloksi muutetussa. Isännän lampaat karkasivat kaalimaahan, nappasimme Lötkön syliin ettei lähde lampaita jahtaamaan - tulkitsiko asian niin, että hänet nostettiin turvaan, lampaat ovat HURRRRJAN vaarallisia? (Kuva: YLE)

Isännän paimennettua lavapakettiautollaan lampaat takaisin, kävimme karsinan vierellä tutustumassa (Lötkö jälleen sylissä) - sekä lampaat että koira olivat kauhuissaan... (Kuva: YLE)

No, lehtikopaksi tätä ajattelin, mökille. Tai voi olla, että säilönkin siinä mökkikäsitöitäni. Kesä näyttää...

Lankana korissa on Novita Huopanen (2 kerää mixiä, 3 kerää l.valk.), puikot 6½. Silmukoita kaikkiaan n. 250.

Tunnen lievää huonoa omaatuntoa. Täytynee joskus ostaa 10 kerää Huopasta (mutta vain, jos löydän tarjouksesta) ja tehdä Lötkölle oma lötköttelypaikka vähän isommalla silmukkamäärällä...

Juu, käyvät korissa Luupää (vas.) ja Lusmukin (oik.) istuskelemassa, mutta ihan vain Lötkön kiusaksi, eivät he korissa kauaa viihdy - toisin kuin Lötkö, joka tunkee itsensä koriin tuntikausiksi heti kun vain saa sen käpäliinsä. Reunat täytyy varmaan tärkätä ennen mökille vientiä, Lötkö on maannut ne jo ihan lysyyn!

6 kommenttia:

Sirutuuli kirjoitti...

Onpas nättejä koirulaisia :) Mie ihastuin tuohon viimeseen kuvaan niin, että en näe mitään muuta :)

Oikku kirjoitti...

Ihan selvä koiranpetihän tuo villaluomus on, vähän pieni vain käyttäjälleen!

intsu kirjoitti...

Voi Lötkö-parkaa,juuri kun se oli asettunu taloksi uuteen makuupaikkaan niin se vitiin:) Hieno lehtikori siitä kyllä tuli. Tosi hieno. Ihmettelen mistä sä kaikki kivat ideat aina keksitkin!

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Sirutuuli, Oikku ja Intsu!!

PIUZA kirjoitti...

Voi toinen. Lötkön tarttee ehdottomasti saada itselleen kunnon pussukka, kun se edellinen meni pesukoneessa pilalle!:)

Viimeinen kuva koirista tuo mieleen muinaisen egyptin palatsikoirat? Olivatkohan ne koiria? No mutta sen näköiset patsaat kuitenkin.

t.Paula

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Ainakin pyramidien seinissä on (faaraokoiran?) kuvia, joten kyllä niitä varmasti palatseissakin on ollut!
Ja samanlaisia koirapatsaita löytyy Suomestakin, Emil Cedecreutzin museosta!!
Itsellä tuli ihan sama mielikuva kuvatessa, MOLEMMAT olivat sfinksimäisessä asennossa, mutta Luupää laski leukansa juuri kuvaushetkellä.
Aikoinaan miellyin rotuun osittain juuri veistoksellisuuden vuoksi, koira saattaa seistä tai istua pitkiä aikoja kuin patsas (silloin kun ei makaa...).