Huh-huh! Ette usko, millainen homma oli yhden omenapuun kaadossa!!! (Kuvassa eka haara jo kaadettu ja raahattu sivummalle.)
Aloitimme aamulla 10 maissa ja sisään raahustimme 19 jälkeen - siis 9 tunnin urakka!! Päivän agendalla oli puunkaato ja grillikatoksen sälekaihtimien asennus. Tällä kertaa en yhtään rutissut, kun jäi puolet suunnitelluista hommista tekemättä, ei tullut mieleeni edes muistuttaa asiasta...
Tokihan hommaan sisältyi liitännäistoimintoja: syksyisten kukkasipuleiden istutus, haravointia tarvittavista paikoista, naapurin kanssa höpöttelyä, pöllien sahausta, oksasilppurin taukoamatonta paukutusta, hakkeen levittelyä, makkaran paistoa, oluen ryystämistä, roskien siivoamista, yleistä ihmettelyä...
Puu oli isompi kuin ensisilmäyksellä näytti!! Kanto oli halkaisijaltaan liki puolimetrinen (täytyy tilata kannonjyrsijä!), takkapuuta tuli 1½ mottia (tarkoitus oli pilkkoakin ne valmiiksi, mutta se nyt sattumoisin jäi...), oksista haketta satoja litroja (eipä tarvitse ostaa kuoriketta tänä kesänä!), roskiakin 3 kottikärryllistä.
Urakkaa oli siinäkiin, että ennen hakkeen levitystä istuttelin syksyllä unohtuneet sipulit: 110 tulppaania, 50 kerrattua narsissia ja 30 lumikelloa. Saapa nähdä, kuinka eukon käy - nousevatko vielä tänä keväänä vai mätänevätkö maan uumeniin, osa ainakin oli jo valmiiksi homeessa. (Kuvat: Viherpeukalot)
Krookukset punnertavat jo sinnikkäästi maasta. Muitakin vihertäviä tökkeleitä näin siellä ja täällä, mielenkiinnolla odottelen, mitä pihasta taas paljastuu. Hetkeen ei kylläkään näy yhtään mitään, kaikki mahdolliset paikat pihassa on kuorrutettu omenapuuhakkeella!!
Päivän päätteeksi sauna tuntui kuin palkinnolta! Ja jos olivat puunhakkaajat väsyneitä, niin olivat myös koirat hömpötettyään koko pitkän päivän pihassa.
Grillikatoksen kesäkunnostus ei siis eilen edennyt, ehkä tänään keskityn siihen - jos selkä sallii. Se on taas ihan juntturassa, liikun kuin puunukke. Mutta tämä on hyvää jäykkyyttä, merkki oikeasta työnteosta - ei vain työpaikkalla istuskelusta johtuvaa.
Selästä puheen ollen: kävin perjantaina hierojalla, samalla kuin 3 viikkoa sitten juuri ennen kuppausta. "Ihan kuin eri selkää hieroisi, niin on rentoutunut!", sanoi hieroja. No, äkkiäpäs korjasin tilanteen entisenlaiseksi...
10 kommenttia:
En tunnista koirianne, mutta tuo oikeanpuoleinen sohvallarötköttäjä on kyllä aivan hervottoman hauskasti itsensä siihen asetellut.
Jos siinä omenapuussa on ihan hyvää puuta, ei siis lahoa tms, niin jos tiedät ketään, joka on innostunut puutöistä, voisi laittaa pätkän kuivumaan. Tosin en tiedä, onko omenapuu haasteellista kuivattavaa. Tutullani on nyt toista vuotta kuivumassa pätkä jonka olisi tarkoitus muuttua pieneksi rasiaksi mutta vielä ei kuulemma ole päässyt työhön käsiksi. Katajasta hän teki mulle muistitikun "päällisen" eli melkoinen näprääjä.
Voi, miten mukavia postauksia on taukoni aikana tänne tupsahtanut...mukavaa, soljuvaa kerrontaa. Tuo sana "tökkelit" on kyllä mitä mainioin, otan sen käyttöön, jos sallit :). Eilen nimittäin etsiskelin sopivaa sanasta, kun yritin miehelleni selittää varjoisan paikan lumihnagesta esiin pistäviä...tökkeleitä! Ja nuo koiran...niillä on oikea asenne olemiseen! Rankan päivän jälkeen pitää ja saa nauttia! Ainoa oikea asento on juuri tuo!
Hei ja kiitoksia vierailusta :). Mutta apua, apua... eikö blogini näykään blogilistalla, asetuksissa olen valinnut kohtaan "näytetäänkö blogisi listalla" -kyllä. Mitenkäs saisin sen siellä näkymään, olen vähän noviisi näiden ominaisuuksien suhteen...
eikun "lisätäänkö blogisi luetteloomme", niinhän sen oikeasti kuuluu...
kurkkasin tuohon blogiini kirjoittamaasi osoitteeseen ja taidankin nyt tajuta, että se on bloggerin ulkopuolella toimiva lista, täytyypä käydä tutkimassa asiaa lisää... :). Ja olihan siellä ohjeetkin, miten sinne oma blogi liitetään :)).
No niin, kaiken pähkäilyn jälkeen - siellä se nyt on :)!
Auringonpaisteessa on ahkeroitu näemmä teilläkin! Kiitos kommentista mummulassa :)
Aikaa teillä on ulkohommiin mennyt... mutta on kivaa ainakin näin keväällä :D
Kiitos Aija, Eloise, Maina ja Anneli!
Luupää osaa todellakin nauttia elämästään! Rotu on whippet.
Otin pätkän pölkkyä talteen muuatta keväistä kurssia varten. Ihan järkyttävän painava, tuntuu TOSI kostealta.
Anteeksi Eloise, jos pelästytin! Tykkään käyttää blogilistaa suosikkiblogini seurantaan, sinne kun saa muitakin kun bloggerista löytyviä! ;o)
et säikäyttänyt, mun olisi vaan ensin kannattanut käydä siellä lähettämässäsi osoitteessa ennenkuin hätiköin :))). Taas pikkuisen viisaampana hyvä jatkaa matkaa blogimaailmassa...
Lähetä kommentti