tiistai 31. toukokuuta 2011

Entinen murhe!

Non-niin, ei enää tarvitse murehtia sitäkään, että mihin sen jalokärhön siirtäisi... Mies leikkasi eilen nurmikon ja oli viskannut huolella Miss Batemanin suojaksi asettelemani häkkyrän sivuun ja silpunnut kärhön suikaleiksi!

Yritti pirulainen puolustautua sillä, että eihän hän voinut TIETÄÄ, että turhanaikainen rimpula oli ihan TARKOITUKSELLA siihen tökätty! Edellisen kerran kun oli törmännyt siihen suihkuhuoneessa (no, se oli silloin juuri pesty...) ja sitä ennen yläkerran rapussa (no, silloin se oli vielä matkalla suihkuun...) ja vielä aiemmin grillikatoksessa (no, se oli talvea paossa...). Pitäisi kuulemma laittaa LAPPU, jos on jotain viljelyksiä omituisissa paikoissa! Jaaha, vai niin, vissiin vielä LAMINOITUNA??

Kostoksi tein uuden tilaksen Viherpeukaloilta, HAH! En kylläkään tilannut enää jalokärhöjä...

Illan riehuin orapihlaja-aidan kimpussa, joka keväinen raivoisa rupeama! Projekti ei TODELLAKAAN ole edennyt mitenkään suunnitelmallisesti tai esteettiset näkökohdat huomioiden. Ehei, syöksyn milloin mihinkin kuollutta oksaa tursuavaan kohtaan ja alan perusteellisen perkauksen. Tästä johtuen aidassa vuorottelevat ammottavat aukot ja umpirytöiset risukot.

Parituntisessa tarmonpuuskassani, jota myös raivausraivoksi voisi kutsua, sain perattua metrin pätkän pihan puolelta (kadun puoli jäi vielä toiseen iltaan!). Tuloksena kukkurallinen 40 litran astia oksasilppua ja puolentusinaa käsivarrenvahvuista läpikuollutta rankaa, jotka mies saa pätkiä takkapuiksi. Ja vielä jäi aitaa otsatupsuineen pystyynkin!

Arvannette, että puuhaa riittää tällä tahdilla vielä moneksi suveksi, hommaa kun ei ei voi tehdä kuin ihan alkukesästä - kun lehdet ovat jo puhjenneet, mutta kirottu karhunköynnös ei ole vielä kietonut koko pöheikköä syleilyynsä.

Joskus mietin, että koko aita kannattaisi vetää raivaussahalla matalaksi, mutta sitten olemme tässä kuin tarjottimella! Kävelyteitä risteää nurkalla useampaan suuntaan, lienee näiden kulmien suosituimpia koiranulkoilutus-reittejä - ja jotain suojaa katseilta kyllä kaipaa! Silloin vähän aukkoisempikin aita on paikallaan!!

PS. Pioneissa on valtavasti nuppuja! Odotan kiihkeästi niiden aukeamista!!

PPS. Onko muilla ongelmia Bloggerin kanssa? Kuvien lisääminen on käynyt tuskaiseksi. Lisäksi etusivulla pitäisi aina olla 8 viimeisintä postausta, mutta Blogger on mielivaltaisesti alkanut säädellä etusivun tekstien määrää, enkä osaa poistaa "pakotettuja sivunvaihtoja". Tylsää!

4 kommenttia:

Mirka kirjoitti...

Mä NIIN sympatiseeraan sinua tuossa kärhöasiassa. Minun mieheni on huristellut jo monta kärhöä maan tasalle, koska "ne kuulemma kasvavat kummallisissa paikoissa, eikä normaali ihminen voi sellaisia muistaa."

P.s. Blogger tökkii minullakin. Lukijat olivat hävinneet jonnekin, mutta palautuivat parin päivän häviksissä olon jälkeen.

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Mirka, kohtalotoverini!

Eloise kirjoitti...

voi, minunkin kärhöni kohtaloksi eräänä vuonna koitui mieheni... vaan älä huoli, kyllä se sieltä ajallaan nousee, ellei juuria ole ylös pengottu - näin kävi minulla :).

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Eloise!
Tarkoitus oli tilata kannonjyrsijä paikalle, mutta ehkä jyrsintä pitäisi kärhön pelastukseksi lykätä seuraavalle kesälle...?