torstai 2. helmikuuta 2012

Kiitos, riittää!

Alan olla jokseenkin jo kyllästyneempi näihin koirahysteerikoihin kuin koiriini kuluneiden 25 vuoden aikana yhteensä! Teen tänään poliisille tutkintapyynnön keskustelupalstoilla käydystä keskustelusta, sama asia koskien Facebookia.

Mitä kommenttien (lähinnä anonyymina jätettyjen ja siksi poistettujen) tasoon tulee, toivon todella, että HEILLÄ ei ole koiria. Valitettavasti toiveeni taitaa olla turha. Elämä varmaan on ahdistavaa, jos asenne on niin kovin musta-valkoinen.

On se kumma, miten kärpäsestä tulee härkänen, asia paisuu ja saa outoja "totuuksia", esim.:

1. "Kolme whippeturosta ovat siis menossa piikille." => Kolmen sijasta ehkä yksi, ja sekin vasta harkinnassa. Koirat ovat muuten narttuja.

2. "Laiskoja ihmisiä, jotka eivät lenkitä koiriaan." => Koirat lenkitetään päivittäin, sään mukaan ½ - 2 tuntia kerrallaan, paitsi kovilla pakkasilla.

3. "Koirille huudetaan naama punaisena." => Koirille ei huudeta, koska Lötkölle on entisessä elämässään huudettu ja se pelkää kovia ääniä. Normaali volyymi riittää.

Poistan tästä eteenpäin KAIKKI koirakommnentit, ne eivät paranna koirien asemaa tai tilannetta. Myös asiattomien kommenttien IP-osoite selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa toimiin.

Olen ollut asian tiimoilta yhteydessä yhden koiramme kasvattajaan - enempää ulkopuolisten ei asiasta tarvitsekaan tietää. Eikä kyllä itse asiassa sitäkään, mutta kerroin nyt kuitenkin.

Keskustelu aiheesta päättyy NYT ja TÄHÄN.
Kiitos!

PS. Olin tehnyt periaatepäätöksen, että en poista merkintöjä blogistani, seison aina ja kaikissa tilanteissa sen takana, mitä kirjoitan. Polemiikkia aiheuttaneet on nyt kuitenkin piilotettu poliisitutkinnan ajaksi, ettei niihin jätettyjä kommentteja tässä vaiheessa poisteta kommentoijan toimesta.

18 kommenttia:

Kisa kirjoitti...

Tsemppiä ja jaksamista!

Aija kirjoitti...

Sisukkaasti eteenpäin!

Tinjami kirjoitti...

Voimia Paula!
Olen täysin puolellasi ja nämä anonyymit vauhkoajat ja provosoijat tukehtukoot omaan nerokkuuteensa...

tuulento kirjoitti...

Sattumalta eksyin tänne myrskyn silmään, enkä tiedä mistä se johtui, mutta itsekin koiran omistajana toivotan tsemppiä ja jaksamista näinä pakkaspäivinä koirien kanssa!

Sanna kirjoitti...

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt kuinka helposti pienikin poikkeava kirjoitus tai mielipide voi saada sosiaalisessa mediassa aikaan melkoisen lynkkausjoukon. Valitettavaa on, etteivät ihmiset osaa yhdistellä asioita, halua ymmärtää taustoja ja tunnista ironiaa kirjoituksista. Helposti unohtuu kirjoituksen alkuperäinen tarkoitus ja lumipalloefektin ja ihmisten provosoitumisen jälkeen ei osata enää edes etsiä sitä alkuperäistä aihetta.

Helposti tuntuu unohtuvan myös nettietiketti, joten teet aivan oikean päätöksen sulkemalla nuo tekstit ja viemällä asian eteenpäin. Voimia!

katjainkeri kirjoitti...

Hyvä päätös!

Voimia, helppoa ei varmasti tule olemaan!

Enya kirjoitti...

Voimia sinulle!

PIUZA kirjoitti...

...elämä on. Tsemppiä Paula!

Kirjoitettu sana ja puhuttu sana tuskin koskaan tulee kohtaamaan, näin kuvittelen. Puhuessa ihmisen kanssa kasvotusten ihminen kommunikoi 70% ilmein, elein, muun kehonkielen kautta. Täällä netissä kieli on valitettavan musta-valkoista. Koko ajanhan netti-keskustelu muuttuu tai ainakin elää. Aika vain näyttää mihin suuntaan.

Nettietiketti on tarkoitettu niin tekstin tuottajalle, kuin lukijalle. Tällä hetkellä lukijan vastuulla on aika paljon. Kuin myös kirjoittajan. Samalla tekstin tuottaja peilaa saamaansa palautetta ja korjaa tai tarkentaa omaa kommunikointiaan, tarpeen mukaan.

Pitäisikö kaikkien bloggaajien lisätä blogiinsa oma nettietiketti, sen yleisen lisäksi? Kun jokainen meistä kirjoittajista on kuitenkin oma persoonansa.

Tätä kommunikointia jäin miettimään jo aiemmin ja yhdestä kommentista jäin miettimään vähän lisää :o)

Oli myös hyvä huomata, että kyllä niitä värisävyjäkin löytyy ja myös nettipoliiseja tarpeen tullen :)

t.Paula

Minna kirjoitti...

Olen somen käyttäjänä yhden linja ihminen, en ole FB:ssä enkä twiittaa. Pidän ainoastaan blogia.

Minulle ainakin oli täysi järkytys ja kauhistus huomata, että kuinka ihmiset käyttäytyvät anonyymisti nimimerkin takana täysin kaikkien etikettien vastaisesti ja provosoituvat muutamasta kirjoitetusta rivistä todellisiin ylilyönteihin ja törkeyksiin.

Olen oikein prototyyppinen keski-ikäinen kauhistelija, jolle bloggaaminen on tähän asti näyttänyt vain hyviä puoliaan ja vain satnnaisia ja hajanaisia suuttumisia puolin ja toisin kommenteissa.

Onko nettimaailma jotenkin suuren yleisön omaa keltaista lehdistöä? Otsikoita on revittävä hinnalla millä hyvänsä ihan mistä hyvänsä? Taustoja, faktoja tai yleensä mitään ei tarkisteta vaan hyökkäykset voivat kohdistua satunnaisesti keneen tahansa, edellä oleva anonyymi kommentti juuri malliesimerkki asiasta.

Olen ilmeisesti toivottoman utopisti, kun ajattelen, että olisipa ne 4700 kävijää ja kauhistelijaa yhtä fanaattisia yrittäessään lopettaa nälänhädän Sudanissa tai seksiorjuuden vaikka Suomesta.

Toivon edelleen Paula sinulle kovasti tsemppiä ja voimia.

Johanna kirjoitti...

Nyt on pakko kommentoida. Olen lukenut blogiasi noin vuoden verran epäsäännöllisen säännöllisesti. Alunperin olen tänne eksynyt käsityöaiheiden kautta, mutta tyylisi kirjoittaa asioista kiehtoo ja mielellään luen kaikki kirjoituksesi.

Niin kuin joku mainitsi kommentissaan niin minulle myös on välittynyt teksteistä rakastava, huolehtiva ja omistautunut suhtautuminen koiriinne ja varmasti teette kokonaisuudessa hyvän ratkaisun, oli se mikä tahansa. Olen todella pahoillani ja järkyttynyt asian saamasta "huomiosta". Uskomatonta miten asiat paisuu ja vääristyy!

Voimia ja aurinkoa kaikesta huolimatta päiviinne!

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Eloise kirjoitti...

Suunnattomat mittasuhteet on asia todellakin saanut... hyvä, että otit asiassa uuden askeleen. Se on askel myös meidän kaikkien muiden blogistien puolesta, sillä koskaan ei voi tietää, mikä kenetkin suututtaa ja saa pyövelit liikkelle.
Kenelläkään ei ole oikeutta lynkata ketään sanoilla, ei tuttua, saatikka sitten tuntematonta ihmistä. Anonyymiteetin taakse on helppo kätkeytyä, ei tarvitse vastata omista sanoistaan, voi ihan vapaasti purkaa omat patoumansa rehellisesti tuntojaan raportoivaan ihmiseen. Rohkea teko, peukut sille!

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Nina / Kasoittain kirjoja kirjoitti...

Kuten Johanna muutamaa kommettia ylempänä, minäkin päädyin lukijaksesi alunperin käsityöaiheiden vuoksi, mutta nykyään luen blogiasi, koska tapasi kirjoittaa on jotenkin koukuttava. Kirjoitat niin elävästi ihan arkipäiväisistä asioista. :)

Ihan varmasti mietit mitä blogissa julkaiset, omat niskakarvani nousevat pystyyn kommenteista, joissa annetaan opettajamaisia neuvoja (tyyliin: olisit miettinyt mitä kirjoitat...). Hienoa että olet vienyt asian eteenpäin häirikkökommentoijien osalta.

Voimia ja jaksamista sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Sen verran ehdin töiden lomassa lukaista viestejä, ettei tuo selvityspyyntö poliisillekaan näköjään kaikkia anonyymeja pysäyttänyt! Ehdin ne nyt poistamasi viestit nähdä!
Täysin käsittämätöntä toimintaa!

Mun mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että kiittää ja kehua voi ja saa anonyymisti, mutta paskaa ei saa hei
ttää niskaan missään tilanteessa!
Jos on varaa sanoa, täytyy myös olla kanttia nimellään seisoa sanojensa takana!

Tsemppiä Paula ja "rakinruikulat"

Ps. Ihan hyvä että poistit postauksen!

Katjuksa kirjoitti...

Mielipiteitä saa ja pitääkin olla. Ja jokaisen pitää saada sanoa mielipiteensä ääneen. Mutta sen verran pitää olla myös omaatuntoa, että omien mielipiteidensä takana pystyy seisomaan omalla nimellään. Nimettömästi ei kannata mielipiteitään laukoa.

Toivon sydämestäni, että jokainen anonyymisti tai nimensä takaa Paulaa loukannut saadaan syytteeseen henkilökohtaisuuksiin menneistä kirjoituksistaan!

Pirjo kirjoitti...

Voimia jaksamiseen. En edes löydä sanoja millä osaisin jotenkin lohduttaa tässä asiassa.

Laura kirjoitti...

En ole pahennusta aiheuttanutta tekstiä lukenut. Sääli! Se oli varmasti todella mehukasta tekstiä.

Voimia toivotan minäkin. Humoristinen suhtautumisesi asioihin ja rempseä asennoitumisesi rakinruikuloidesi edesottamuksiin on yksi syy mikä on minua koukuttanut tähän blogiin.

Hetkeäkään en ole epäillyt etteikö koirien paras olisi sinulle erittäin tärkeää. Ja miehellesi. (Mieleeni on jäänyt haastattelu "mikä on parasta kodissamme? koirat" :) Moni anonyymi kommentoija on varmaan senkin tekstin lukaissut ;)

Aion käydä täällä vastakin.