perjantai 3. helmikuuta 2012

Lohikäärmeen vuonna

Päätin olla noteeraamatta ikävää hälyä ja jatkaa bloggailua entiseen malliin, minuahan ei mokomalla nujerreta! Ylipäätään en ihan kauheasti jaksa välittää, mitä muut tekemisistäni ajattelevat - tiedän itse, mitä teen ja miten teen ja se riittää. Mies kuitenkin suositteli, että jatkossa kirjoittelisin vain tulppaaninsipuleista ja vessanpesuista!

Tänä aamuna herätessä ajatus oli täysin kirkas: blogin pito päättyy tähän.

Kiitos Tiggerin kommentin (poistettu anonyyminä), joka selkeästi muistuutti, että minut ja Mieheni, koiramme ja läheisemme tiedetään ja tunnistetaan. Bloggailuun liittyy oleellisesti tietynlainen anonymiteetti, ja se on nyt mennyttä. Tämän "kohun" jälkeen uteliaisuuttaan tyydyttävien kyylien määrä väistämättä kasvaisi.

Ihan 2 vuotta ei täyttynyt, 2 viikkoa jäi vaille. Synttäreitä olisi juhlittu 15.2., silloin 734. bloggauksessani - nyt on tyytyminen 722 jorinaan (joista 3 toistaiseksi piilotettu).


Ehkä tämä nyt on niitä Lohikäärmeen vuoden ensimmäisiä merkkejä: yhdestä koirasta luopuminen ja bloggailun lopettaminen?

Voimakkaan ja rohkean Lohikäärmeen vuonna (23.1.2012 - 9.2.2013) luvassa on vanhoista, aikansa eläneistä kaavoista irtautumista, oikein ajoitettua riskien ottamista sekä ilman odotuksia uusille mahdollisuuksille avautumista. Vuoden elementti on vesi, joka tuo Lohikäärmeen vuoteen myös avoimuutta haasteiden kohtaamiseen ja tyyntä keskittyneisyyttä. (Kuva & lähde: Energiakeskus Indigo)

Mitä kaikkea vielä seuraakaan?? Hui...

Yllättäen Mies vastusti lopettamista! Mies, joka tähän asti on mutissut, että pitääkö sitä kaikki asiansa maailmalle mölöttää... Juu-u, piti - vaan ei pidä enää!

***

Haluan sydänlämpimästi kiittää kaikkia uskollisia lukijoita,  ja myös satunnaisia Rakkauden talon vierailijoita kuluneesta!
KIITOS ystäväiset!! 

42 kommenttia:

Tytti kirjoitti...

MITÄH ? älä lopeta ,vai onko päätös lopullinen?muiden mielipiteistä ei kannta välittää se on niiden päänsärky.Mutta jos nyt kuitenkin olet tosissani ja aiot jättää meidät ,toivotan sinulle hyvää elmää ja suuria unelmia <3

Johanna kirjoitti...

Voi, juttujasi jää ikävä! Mukavia inspiraatioita olen myös käsitöistäsi saanut, esim. vanhojen farkkujen kohtalo alkaa olla selvä. Samoin Englannin reissujen kertomuksiin oisin varmasti palannut jos/kun sinne joskus pääsen!

Hyvää jatkoa koko perheelle!

Minna kirjoitti...

Kaikkea hyvää jatkossa sinulle Paula!
Kirjoituksiasi tulen kaipaamaan.

Heleena kirjoitti...

Voi ei!
Jään kaipaamaan mukavia juttujasi, puutarhanhoidosta ja sisustamisesta sekä kurssikuulumisia tilkkutöistä ja kahvipusseista. Koiria on ollut itsellänikin ja niiden metkuja on ollut hauskoja ja niitä surkeitakin.
Toivon kuitenkin löytäväni sinut jostain uudesta blogista....

Satu kirjoitti...

No voi, harmi!!! Vasta äsken löysin blogisi ja nyt jo loppuu... Moniosaavan (= käsityöt) tekijän hauskasti kirjoitettuja juttuja on AINA hauska ja inspiroiva lukea! Jaksamisia ja hyvää lohikäärmeen vuotta!!!

Anonyymi kirjoitti...

Sitten kun/jos päätät avata suljetun, niin kutsu minut mukaan...
Mutta....parempaa jatkoa kuitenkin!!

Anna kirjoitti...

Samaa mieltä Pepin kanssa! Avaa nyt ihmeessä suljettuna uusi, kaivataan sun päivän jorinoita :)

Katjuksa kirjoitti...

Kiitos Sinulle itsellesi! Tunnen iloa ja onnea siitä, että löysin blogisi aikoinaan, useimpina päivinä olit se, jonka päivitystä tulin ensimmäisenä lukemaan.

Kaikki hyvä päättyy aikanaan, mukavaa oli niin kauan kuin sitä kesti... ja muutama muukin kulunut klisee tähän :)

Mukavaa jatkoa Simulle ja Miehelle ja koirille tietysti!

Kaijaleena kirjoitti...

Näinkö siinä sitten kävi. Minä jään kaipaamaan käsityöjuttujasi, sitä krokotiilihuiviahan myös minun piti kokeilla. Kävin sen ohjeen tässä kesken kommentin varmuuden vuoksi nappaamassa, jos sivusi kokonaan haihtuvat näkyvistä. Onhan nämä netin vaarat olleet tiedossa, mutta nyt vasta niihin törmään. Jaksamista sinulle ja hyvää elämää. Minulle kerran sanottiin vaikeassa tilanteessa että "aikansa kutakin". Se pitää muuten paikkansa ja sen haluan nyt sinulle sanoa.

Villasukka kirjoitti...

Olen niin surullinen päätöksestäsi, mutta ymmärrän hyvin sinua. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi. Lämpimiä halauksia.

katjainkeri kirjoitti...

Muutaman kuukauden seurailun jälkeen tuntui teidän perhe siskontyttöineen ja kaikkineen jo pikkuisen tutulta ja koira- + käsityöasiat on ollut aina niin mukavalla tavalla esitettynä.
Vaikka en kamalan pitkään ehtinyt lukijana olla, niin ikävä kyllä tulee.

Hyvää...ei kun parempaa jatkoa teille kaikille!

PIUZA kirjoitti...

Veti nyt kyllä sanattomaksi.

Kirjoittelin eilen blogitekstiä, jonka päätin sitten julkaista, ilman sen kummempaa jatkojalostusta.

Voisin tähän nyt linkittää oman tekstini ja yhden toisen blogin tekstin, mutta ehkä vielä mietit tuota lopettamista?

t.Paula (höh!)

Enya kirjoitti...

Ehdin olla vain hetken matkaa mukana, mutta kiitos siitä. Hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi!

Rouva Agatha kirjoitti...

"Voi ei" oli täälläkin ensimmäinen kommentti päivitystä lukiessani. Löysin blogisi aikoinaan googlesta hakusanalla "kesämökin sisustus" ja jäin kerrasta koukkuun :) Paljon kiitoksia monista mukavista hetkistä blogisi parissa ja jos joskus avaat suljetun blogin olisin kovin iloinen jos pääsisin mukaan.... Mutta kaikkea hyvää joka tapauksessa! -päivi

Nina / Kasoittain kirjoja kirjoitti...

Minunkin tulee ikävä juttujasi. Kiitos kuitenkin kaikista niistä jutuista jotka ehdin lueskella, arkeasi on ollut mukava seurata!

Hyvää jatkoa!

ShamanCat kirjoitti...

Voi, ikävä jää mullekin Sinun juttujasi! Pitkään olen jo seurannut, välillä kommentoinutkin, ja nyt tulee sitten tyhjä hetki aamupäivän kahvitauon kohdalle...
Samaa toivon kuin muutama muukin, että jos joskus perustat blogin salasanan taakse, niin olisin iloinen, jos pääsisin mukaan lukijaksi.

Käsityöasiaa vielä, vähän myöhässä tosin, vaan kun en viitsinyt tuonne myrskyn keskelle niitä kadottaa.
Addin puikkoja ja koukkuja on todella hyvä iso valikoima TeeTeen verkkokaupassa:
http://www.teeteeshop.fi/cat/product_catalog.php?c=5
Jos tuo osoite katkeaa kommentti-ikkunassa, löydät sen varmaan pelkän TeeTeenkin osoitteella.
Ja valokoukkuja on ainakin kahta merkkiä saatavilla Suomesta, Milward ja CrochetLite. Omani olen ostanut FiinaNeuleesta Helsingistä ja myös Tapion Kaupassa Päntäneellä niitä on.
http://www.fiinaneule.fi/kauppa/
http://www.lankatalo.net/index.php
Muistaakseni myös Jyväskylässä Pikkulinnassa niitä on, mutta en löytänyt heiltä nettikauppaa.

Nyt vain jaksamista ja parempaa jatkoa Sinulle ja Miehellesi myös!

- ShamanCat

TeSa kirjoitti...

Pirskatti, älä anna periksi!
Paistaa se valo risukasaankin.
No nyt saat sitten laittaa päivän "mietelauseen" sähköpostiini. Joka aamuiset aamunaurut ovat tulleet niin tutuiksi, että tulee vieroitusonkelmia millä saan päiväni käyntiin.
Sinulla on niin mukavasti sivaltava kynä, että älä anna sen terän ruostua.
Kaikkea hyvää ja muista laittaa salasanablogiisi kutsu tulemaan!!!!

Eloise kirjoitti...

Voi ei...minunkin suustani! Ihan hirveen ikävää meille, vaikkakin pystyn ymmärtämään fiiliksesi. Jos joskus vielä avaat jossain blogin, laita s-postia, osoite mun blogissa, mielelläni tulisin lukemaan kuulumisia.

ellis kirjoitti...

Ja mä jo niin kerkesin innostua mitä mainitsit aikaisemmassa julkaisussa:
"Keväällä julkistetaan uudet Sulo-mallit, koirien pipo ja kauluri. Niitä odotellessa..."

Perhana.

Kisa kirjoitti...

Olen nyt n. vuoden verran käynyt juttujasi lukemassa,vaikka harvoin tuli kommentoituakaan. Joten kiitos sinulle,mukavista kirjoituksista. Ikävä tulee juttujasi. Mukavaa kevättä ja jatkoa sinulle,miehelle ja koirille!

Anonyymi kirjoitti...

Mukava on ollut seurata Rakkauden talon elämää ja jään kaipaamaan nauruja joita hihittelin itsekseni blogia lukiessa. Itkut ja kiukut eivät ole tänne puolelle yltäneet koskaan. Oikein hyvää ja kivaa ja rauhallista ja yhtä reipasta jatkoa tänäkin vuonna. Kiitos mukavista muistoista ja oikein hyvää jatkoa.
Hmmm... alankin etsiä blogia jossa teemana on kukkasipulit ja vessanpesut.

EevaK kirjoitti...

Voi miten ikävä. Vasta vähän aikaa sitten löysin blogisi ja olen nauttiskellen lukenut sinun tekstejä koko blogikauden ajalta.Jään kaipaamaan juutujasi. Hyvää jatkoa sinne Rakkauden taloon.

Helmi Nainen kirjoitti...

Voi sentään. Ikävää! Jos uusi blogi joskus herää eloon, käyhän vinkkaamassa. Kiitos monesta hyvänmielen postauksesta!

Mäntylän Mummi kirjoitti...

Paula.
ET LOPETA ! Höpöhöpö mokomille asiattomille ja jatkat elämää ihan niinkuin ennenkin. Fanaatikot painukoot sinne mistä tulivatkin...
Nyt vaan vauhtia lissee. Tämähän on vaan elämää ja ne jotka ei voi juttujasi lukea, laittakoot läppärinsä kiinni.
Nih!

JaanaElina kirjoitti...

Harmi millainen sotku täällä on ollut käynnissä.
Ja harmi jos Paula lopetat blogisi sen takia.Minä toivoisin että jatkat välittämättä koko jutusta.Jos päätät perustaa uuden blogin anonyymina tai laitat blogisi salasanan taakse,ilmoittele,olisin mielelläni lukijasi jatkossakin.

Kiitos Paula sinulle mukavasta blogiystävyydestä.On ollut mukava käydä täällä lukemassa postauksiasi ja mukava kun olet vieraillut minunkin blogissani.Tulee kyllä ikävä sinua.

ÄLÄ LOPETA.

tarutikki kirjoitti...

Harmi, että näin kävi. Toivon hartaasti ettet lopeta, mutta
jos päätät lopettaa, niin ikävä juttujasi tulee. Olen usein lukenut päivityksiäsi ääneen kotiväelle, sinä kun kirjoitat niin hauskasti.
Minäkin toivon, että vinkkaat, jos päätät jatkaa bloggaamista.
Aurinkoa ja iloa teidän elämäänne!

Kardemumma kirjoitti...

Älähän lannistu! Kaikesta huolimatta hyvää jatkoa, kirjoita kumminkin.

Mirka kirjoitti...

Paula, oletko ajatellut, että TÄMÄNKIN blogin voit muuttaa salasanalliseksi??? Yksinkertainen temppu, eikä tartte aloittaa kaikkea alusta. Mietipä tätä, meitä kiinnostuneita olisi kyllä.

Kiitos joka tapauksessa kuluneista kahdesta vuodesta. Olet loistava kirjoittaja ja muutenkin monipuolinen ihminen, jonka elämää on ollut ilo seurata.

Eija kirjoitti...

No voihan kökkö. Olen lueskellut blogiasi pahemmin kommentteja jättämättä. Alunperin eksyin tilkkujuttuja lukemaan. Aivan käsittämätön touhu noista koirajutuista lähti menemään. Mielelläni lukisin edelleen blogiasi ei kannata lannistua ;D

sofia kirjoitti...

Moikka, miten voikin olla näin järkyttynyt blogisi lopettamisaikeista..Niin monta mukavaa kotiäidin kahvihetkeä on kulunut blogisi parissa ja livenäkin jutellessa. Mieti nyt vielä ja vinkkaa meille vakkareille uuden blogisi osoite, jos vielä innostut. Sinulla on niin sana hallussa ja ihania juttuja milloin mistäkin aiheesta!Koira on perheenjäsen, mutta ei ihminen. Tämä unohtuu monelta. Lopettamispäätös ei ole varmasti helppo tietäen, miten tärkeitä koirat sinulle ovat. Joten älä välitä niiden puheista, joille ei asia kuulu. Itse tiedätte parhaiten. Tsemppiä sulle ja nähdään kursseilla, JOS et jatka enää blogia (ajatus on jotenkin ihan absurdi, höh!).

intsu kirjoitti...

Mä jo kerran muka kommentoin,mutta se tais hävitä jonnekkin. Tulin kiittämään sinua niin,niin mielenkiintoisista postauksista ja hetkistä blogisi äärellä. Kiitos ja lämpimät halaukset. Minä jos kuka ymmärrän päätöksesi hyvin. Se,että tulin niin tunnetuksi joka paikassa ja puolitutut muka tiesi blogin myötä meidän elämästäkaiken.Minulla blogin pito "levisi käsiin" jotenkin siitä kun olin pari vuotta sitten tv.ssä käsitöineni. Mä en tajuu kuinka siihen ylipäätään suostuin. Alussa oli aika vaikeaa ja ikävöin blogia,se oli jo niin tottumus ja riippuvuusmutta nyt on tosi vapautunut olo. Halusin oman elämän! Tsemppiä sulle ja voimia KAIKKIIN päätöksiisi ja kaikkea hyvää elämääsi. T. Intsu

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kaunis kitos teille kaikille ihanista, lämpimistä sanoistanne!!
Olen saanut tämän häsmäkän aikana jokusia viestejä lukijoilta suoraan sähköpostiin, iso kiitos teille!!
Olen saanut teiltä ja viesteistänne voimia!!
Ihan vielä tämä asia ei kamalasti naurata, mutta kyllä tästä monta kornia asiaa jo vähän hymyilyttää...
*
Aiempiin postauksiin jätettyihin asiallisiin kysymyksiin vastailen jokusen päivän päästä, kun taas jaksan alkaa käydä asiaa läpi.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Voi harmi. Kiitos tästä blogistasi. Sinua jää ikävä.

Pirjo kirjoitti...

Voihan itku. Toivottavasti muutat mielesi tuosta lopettamis päätöksestä. Sinun blogissasi kun on ollut niin ihanaa vierailla. Useasti olen täällä käynyt, mutta liian harvoin kommenttia jättänyt. Jos vain päätät jatkaa salasanallista blogia olisi kunnia jos kutsuisit minut sinne.

Täti Sininen kirjoitti...

Voi, harmi. Juttujasi on ollut niin mukava lukea. Hyvää jatkoa Rakkauden taloon!

Maina kirjoitti...

Edellinen kommenttini katosi jonnekin, joten laitan pahoitteluni lopettamispäätöksestäsi uudelleen. Siis harmillista, surullista. Vaikka en kovin usein kommentteja laittanutkaan, luin ahkerasti hyvällä huumorilla kirjoittamaasi blogia.
Kaikkea hyvää Rakkauden taloon! Toiveikkaana odottelen, jos sittenkin vielä muutat päätöstäsi...

Sirutuuli kirjoitti...

Mie en keksi mitään sanottavaa, muuta kuin: ÄLÄ lopeta!

Laura kirjoitti...

Minä yhdyn edellisiin kommentoijiin, älä lopeta... Ja jos jakelet salasanalliseen blogiin "pääsylippuja", niin ottaisin mieluusti yhden.

Oikein hyvää jatkoa sinulle (ja perheellesi). Siltä varalta että päätös on lopullinen.

Aija kirjoitti...

Harmillista, todella harmillista! Ennen kaikkea harmillista tuo pska jota niskaasi on satanut plus tietysti se, että lopetat bloginpidon.

Mutta ymmärrän sua, itsekin vähän samantyyppisessä tilanteessa lopettaneena. Joskus vaan tulee mitta täyteen eikä siitä väkisin jatketa. Mutta sen verran koukuttavaa bloggailu on että ehkä jossain kohden aloitat uuden. Kaikella on aikansa.

Kaikkea hyvää sinulle, talolle, miehelle ja koiraosastolle, olipa sen koostumus mikä tahansa. Me varmaankin törmäilemme tuolla Kaksikon blogin pöljissä kiemuroissa ;)

Kirsi kirjoitti...

Iso harmitus koko soppa=/ Hirmuisen mukava on ollut juttujasi lukea ja käsitöitäsi ihailla,kovasti ihailen myös huumorintajuasi,monet hauskat hetket olen juttujasi lukiessani viettänyt<3 Jos joskus jatkat,vaikkapa sitten sen salasanan takana niin muistahan silloin minua;)Olen kyllä miehesi kanssa samoilla linjoilla eli vastustan=D Oikein hyvää jatkoa sinulle<3

Lyyti kirjoitti...

Silloin tällöin piipahdin lukemassa blogiasi, jossa oli aina paljon kivoja juttuja hauskasti kerrottuna. Tykkäsin! Tietämättä millaisia törkykirjoitteluja on ollut, niin tsemppiä asioiden selvittämiseen parhain päin! Kaikkea hyvää sinulle, miehellesi ja koirillesi! Toivon mukaan antoisat sisutus- ja käsityöprojektit jatkuvat! :)

Taina kirjoitti...

Piti oikein monta kertaa klikata ja katsoa, että ihan tottako tämä viimeinen postaus:( Sinun juttuja on ollut niin kiva lukea, monet naurut naurettu ja kaikkea kivaa koettu, sinulla on niin sana hallussa. Ikävä tätä tulee.Kismittää kaikki hölmöt, joita ilmeisesti sitten riittää... Kaikkea hyvää toivotan koko teidän porukalle!