sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Kuin sinivuokkoja

Joku saattaa ehkä muistaakin taannoisen virkkausvillitykseni ensimmäisen ilmentymän sitten alakouluvuosien? Kasvivärjätyistä 7 veljestä -langoista aloin kurssikaverini Kirsin esimerkin innostamana väkertää isoäidinneliöitä, ja sain koottua ne ihan tilkkupeitoksi asti. Minun tekemänäni peite näytti tylsältä, siirsin sen pariksi kuukaudeksi hautumaan komeron hyllylle odottamaan uutta tulemista...

Ta-daa! Tällainen siitä sitten tuli, kun virkkasin vähän lisuketta reunaan ja lisäsin heppoiset kukat, kokenillisekoituksella värjätyt. Nyt on ihan pakko sanoa, että kuva ei tee oikeutta, luonnossa työ on kivemman näköinen! Kuin sinivuokkoja nousemassa kuivuneiden lehtien keskeltä!

Virkkaaminen ei ollut isokaan homma, mutta kukkien kiinnittämiseen meni aikaa, kun ompelin jok'ikisen terälehden käsin kiinni.

Lötkö on ylen ihastunut peitteeseen! Aina kun silmä vältää, koira suorastaan hyökkää sen kimppuun ja myttyää pesäkseen. Ehkä peitossa tuoksuu vielä koivunlehti, suopursu, tarhakäenkaali - KESÄ?

Viikonlopun tyynykurssin anniksi jäi jo aiemmin esitellyt enkelipussukat ja LISÄÄ keskeneräisiä töitä...Yhtään tyynyä en siis saanut valmiiksi!! Pari on viimeistelyä vailla, yllättävän isotöisiä, esitellään aikanaan...

Kotiin tulin innosta täristen, hillitön tyynynhuristeluhimo päällä. Katin kontit, homma enää kotona jatkunut! Appiukko oli tullut kiinnittämään Miehen avuksi suihkuhuoneen oven karmeja, siihenhän se inspiraatio sitten taas hiipui... Mutta remontti sen sijaan eteni jälleen pienen kananaskeleen verran!!

9 kommenttia:

intsu kirjoitti...

Oih,tuosta peitosta tuli kaunis ja omaperäinen!Kuinka kaunis se on luonnossa,kun minusta tuossakin näyttää. Jännityksellä odotan sun tyynyjä,jos ne on nuo enkelikankaiset mitä kuvassa vilahtaa,niin oi,oi niitäkin miten ihasttuvalta näyttää.

Heleena kirjoitti...

Wau, miten upea! Todella sinivuokkoja, niinkuin luonnossakin trusassa siellä täällä. Tiedän tuon ompelemisen, uuuuh...

Maina kirjoitti...

Hauska idea :) on sulla ollut homma noita kiinnitellessä!

Huomasin että mulla on lähes saman värisiä neliöitä virkattuna ohuesta raanulangasta. En kyllä yhtään pysty muistamaan millä kasveilla ne aikanaan värjäsin (olleet varmaan viistoista vuotta varastoituina).

JaanaElina kirjoitti...

Kylläpäs piristyi peitto.Kannatti tehdä iso työ.

Oot sinäkin kyllä aika kova kästyöimmeinen.Ihailen kun teet niin monenlaisia töitä.Tykkään itsekin monipuolisesta käsillä tekemisestä.

Mukavoo alkavaa viikkoo.

Anonyymi kirjoitti...

Upea peitto !
Nuo kukat kruunaavat kaiken :)

Anneli kirjoitti...

Tuo äskeinen olin minä :)
Yhteys pätkiii...... ja pätkiiiiii ;(

Hannele kirjoitti...

Ihana peite,jo ilman kukkasiakin minun makuuni, mutta ne kruunaavat kaiken - loistava idea!

Sirutuuli kirjoitti...

Olitkin jo näköjään saanut samaisen palkinnon, jonka miekin siulle haluan antaa :)

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Intsu, Heleena, Maina, JaanaElina, Anneli, Hannele & Sirutuuli!!
Olen itsekin aika tyytyväinen lopputulokseen, Mieskin (!!) kehui aika vuolassanaisesti. On se kivaa välillä onnistuakin!!! :o)
Uskon sen johtuvan kasvivärjätyistä langoista, niissä on aivan erityinen hohde!

Sirutuuli, lämmin KIITOS huomionosoituksesta!!