perjantai 4. helmikuuta 2011

Hajuhaittoja

Mies on innostunut sutimaan. Kaikki alkoi siitä, kun hän alkuviikosta maalasi yläkerran suihkuhuoneen ovenkarmit (remontti siis etenee!!!). Hyvä juttu, paitsi... Illalla lämmitimme saunan, ja jostain kumman syystä öljymaalin katkut laskeutuvat AINA kiuaskivien päälle!! Käsittämätöntä, että ne löytävät tiensä jopa vintiltä kellariin! Ei siis järin nautinnollinen saunareissu, öljymaalin käryssä, ei edes saunaolutta kärsimystä keventämässä.

Seuraana iltana Mies keksi pellavaöljytä Appiukon tekemän penkin, mökkisaunaremontin ylijäämäleppää. Hieno penkistä tulikin, pellavaöljy nostaa kauniisti lepän punaisuuden esiin. Siitä innostuneena Mies pellavaöljysi kaiken muunkin käsiinsä osuvan: ulkolyhdyt, hedelmäkulhon, kenkälusikan...

Nälkä kasvaa syödessä, seuraavana iltana Mies otti työn alle Sisarelle joululahjaksi annetun jakkaran - kaksi vuotta sitten joululahjaksi annetun. Sisko pyysi lahjaksi pientä keittiöporrasta, en löytänyt mieleistäni, joten laitoin vain kuvan kirjekuoreen ja lahjanarusykeröt päälle.

Etsin ja estin ja etsin... Sisko huomautteli tämän tästä, ettei pelkkä kuva ole kovin suureksi avuksi, hän ei edelleenkään saa astioita ylähyllyiltä, vaikka laittaisikin kuvan jalkojensa alle... Mokomakin viisastelija!

Vuoden päästä päädyin helppoon ratkaisuun, Ikean puuvalmiiseen jakkaraan. Tarkoitus oli OsmoColoroida se, mutta Siskopa halusikin valkoisen pallin. Laatikko tönötti toisen vuoden verstaalla odottamassa inspiraatiota... Nythän Ikea myy noita jo valkoisiksi kuultolakattuinakin, mutta aina ne ovat olleet loppuunmyytyjä, kun olen poikennut. Vaan nyt siis lopultakin Miehelle tuli se kaivattu inspiraatio!! Siskolle tiedoksi, sopii tulla noutamaan!

Eikä siinä vielä kaikki! Seuraavana iltana, siis eilen, Mies totesi, että omaankin jakkaraan voisi vetää uuden mehiläisvahakerroksen, tuumasta toimeen. Se EI ollut hyvä idea! Mitä lie ainetta vahaan lisättykään, kellari haisi aivan peratulle hauelle saunaan mentäessä. Ei voi sanoa, että olisin saunomisesta nauttinut tälläkään kertaa. Saunan jälkeen oli ihan pakko heitellä pyyhkeet, saunatakit ja kaikki muukin käsiin osuva pyykkikoriin. Aamulla nuuskin epätoivoisena käsivarsiani ja hiuksia, onko löyhkä tarttunut - vai haisenko jo paistetulle hauelle?

Tänään pidän huolen siitä, että Mies ei löydä illalla ensimmäistäkään pensseliä!!

En tiedä, ovatko hajusoluni erityisen ärtyneet, mutta aistin herkästi (pääsääntöisesti kummallisia) hajuja (mitä omituisimmissa yhteyksissä). Vai onko vain tunne-elämäni vinksahtanutta? (Fysiologisesti hajuradat päättyvät isoaivojen kuorikerroksen hajualueelle, joka on osa tunne-elämää säätelevää keskusta.)

Aina työpäivinä törmään tähän asiaan bussimatkoilla. Aamuisin samalla vuorolla kulkee muuan mieshenkilö, jonka läheisyydessä en voi istua oksennusrefleksin pelossa. Pakko aina odottaa, että miekkonen, Haisuliksi nimetty, nousee bussiin ensin, jotta voin valita paikkani vähintään kolmen penkkirivin päästä. Joskus sekään ei riitä.Tänään löysin turvallisen paikan takaosasta. Vaan eikös viereeni istahda enkelin näköinen nuori neito, joka tuoksahtaa ylikypsälle ranskanperunalle...

7 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

BussiHaisulit on kamalia. Täällä päin asuu paljon maahanmuuttajia ja he käyttävät tosi voimakkaita ja imeliä yms. tuoksuja. Migreeninhän niistä saa jos ei pääse kauemmas Haisuleisa. Ja sitten on tietysti nämä laitapuolen kulkijat, joissa on ihan toinen hajumaailma.

Minya kirjoitti...

Hajuasia pakotti kommentoimaan :). Hajuherkkyyttä ollut ilmassa täälläkin. Onko vuodenajalla tai jollain merkitystä (tuntuu että tätä on useammallakin juuri nyt)? Erityistä ahdistusta on aiheuttanut hajuvesien käyttäjät ja omat suihkutettavat tukkatuotteet on ollut pakko jättää syrjään kokonaan..

JaanaElina kirjoitti...

Meilläkin isäntä on heilunut pensselin kanssa.Meillä tuunataan kaappia tallissa,tänään se sai pohjavärin,Otexia.
Kävin kurkkaamassa miltä se näyttää ja oli pakko lähteä pois sillä maalin haju kävi henkeen niin että meinas keuhkot lentää ulos.Uskomaton yskä,joka ei nyt päästä meikäläistä helpolla.

Olisiko se tämä pakkanen ja kuiva ilma joka herkistää nenää.Limakalvot kuivuu.Sama vika täälläkin,hajut tuntuu todella voimakkailta.Oikein aistin nuo hajut mitä kerroit.

Kiva keittiöporras.Jotkut projektit vaan venyy..hyvä kun sisaresi saa sen nyt.

Aivan ihanalta vaikuttaa tuo kirja Maailman ihanin tyttö.Pitää siihen tutustua tarkemmin.

Kivaa viikonloppua.

PIUZA kirjoitti...

Täälläkin on ollut maalihajuhaittoja, jotka jatkuvat vielä..

Minä niin inhoan hajusteita! Siis hajuvesiä ja tukkahaisuja. Yök! Tuntuu ihan, että sellaisen vieressä suorastaan henki salpautuu. Olen siis oikeasti jonkin sortin hajuste yliherkkä. Itse en käytä niitä ollenkaan. Tai siis käytän, mutta vain satunnaisesti suitsukkeita tai tuoksuöljyjä.

Tuo perattu hauki oli kyllä ihan hui! Käsittelemätön kala, kuin muutenkin ällöttää. Siksi kalaruoatkin ovat täällä aika paljon poissaolevia. Jos joku toinen valmistaa kalaa, syön toki. Mutta inhoan käsittelemättömän kalan hajua, varsinkin kun se jää käsiin ja haisee siten kauan. Olisi toki viisasta käsitellä kalaa esim. muovihanskat kädessä. Toki jokin muu ekologisempi vaihtoehto olisi tervetullut! Taidan olla ilman kalaa.:D

Paula

PIUZA kirjoitti...

Tuohon KristiinaS:n kommenttiin on kommentointava, että usein maahanmuuttajat käyttävät voimakkaita mausteita ruokaa laittaessaan ja se päivittäin käytettynä tarttuu heidän vaatteisiinsa, jotka siten haisevat. Toki olen kuullut, että tummaihoiset (jonkun tietyn maalaiset, en muista ketkä) käyttävät jotain meille hyvin erikoiseltakin tuoksuvaa vartalovoidetta. Itse en ole siihen kiinnittänyt huomiota, minusta hajut ovat sekoittuneet aika hyvin keskenään.

Paula

Ps. sitten on vielä erikseen ihmiset, jotka suihkivat puoli pulloa hajustetta kerrallaan. Kun eivät jostain kumman syystä ole kuulleet, että yksi suihkaus riittää!:S

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos KristiinaS, Minya, JaanaElina ja Paula!
Minya, lämpimästi tervetuloa Rakkauden taloon!

Totta, enpäs aieemin tajunnutkaan, että juuri talsiaikaan aistin enemmän noita outoja hajuja! Pakkanen tosiaan taitaa koetella.

Paula, kalan hajun saa käsistä pois erityisellä terässaippualla, tosin ihan tavallisen ruokalusikan kupin hierominen kämmenpohjiin ajaa ihan saman asian. Sitruunakin toimii, mutta se kuivattaa käsiä.

Kerran Stockmannin hajuhyllyllä en voinut olla sanomatta nuorelle naiselle (joka suihkautteli hajuvettä kaikkialle vaatteisiinsa, laukkuunsa, iholleen) ihan selkokielellä, että hajuvettä käytetään vain suihkaus, ei sillä ole tarkoitus paskan hajua peittää... Olenkohan vähän tympeä vanha akka?

PIUZA kirjoitti...

Kiitos vinkistä Paula ja hih! tuohon viimeiseen!:D

Paula