sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Juhannusretkellä edelleen

 
Eilen istuksittiin lisää kallioilla, vähän eri värisillä ja eri paikassa.

Tarkastettiin myös naapurikylän juhannussalko. Kuuleman mukaan kylät (ainakin ammoin) kilpailevat komeimmasta salosta, mutta kyllä tämä ihan samanlaiselta näyttää kuin se eilen pystytettykin! Koristeleekohan joku näitä samalla mallilla oikein busineksenaan? Sesonki on kyllä aika lyhyt...

KyJy-kuulumiset:
Reissuun otin mukaan kassillisen luonnonvärisiä Seiskaveikkoja, toinen työ nyt virkkuukoukulla. Kukapa olisi osannut arvata: TAAS isoäidinneliöitä...?? Koko on nyt suurempi - mittanauhaa ei ole mukana, mutta silmämääräisesti 20*20 cm. Sama suunnitelma kuin eilisissä sukissakin: väripataan ja yhdistäminen peitoksi kasvivärjäyskurssin jälkeen.

Kalliolla istuen, samalla maisemia kytäten, yhteen neliöön meni aikaa 1 tunti 15 minuuttia. On siinä ja siinä, saanko yhden lapun työmatkoilla aikaiseksi (matka kestää bussivuorosta riippuen 30-40 min/suunta). Pitää virkata intensiivisemmin, maisemissa ei onneksi ole työmatkoilla mitään vahdattavaa!  

MUTTA... Tarve lienee 5*7=35 lappua tai peräti 6*9=54 lappua - työpäiviä ennen kurssin alkua on vain 25!!! Joko peitosta tuleekin aiottua pienempi tai lappuja on tehtävä myös "omalla ajalla" - ja millonkas sitten aloitan ne kaikki muut 22 KyJy-työtä, kysyn vaan!?

5 kommenttia:

Zzz kirjoitti...

Vesi ja sileät rantakalliot ovat hieno yhdistelmä...

Anonyymi kirjoitti...

Piti sanomani, että olet kyllä superhyperyllytyshullu, kun tuohon haasteeseen ryhdyt! Ymmärrän kyllä hyvin, itsekin hurahdan aina tuollaiseen. Onneksi en kuitenkaan tähän, koska langankäsittelytaitoni ovat (toistaiseksi) niin rajalliset. Sen sijaan jos olisi joku hullu kortti/askarteluhaastekampanja, niin voisin harkita.

T: Mirka

Zelda kirjoitti...

Kauniit ovat maisemat istuksia, hurjasti tsemppiä sinullekin KyJy-haasteeseen:)

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos neferi, Mirka ja Zelda!
Juu, voi olla tätä vielä verisesti kadun...

Taina kirjoitti...

Vallan mainiot maisemat, kyllä kelpaa!Minä olen enempi suunnittelija kuin tekijä. On ihanaa haaveilla tekevänsä vaikka mitä, toinen juttu mitä toteuttaa:)Ei kait se niin paha, jollei saa kaikkea tehdyksi, mitä piti, tuleepa rajallisuus selvitettyä:D Ja jos taas saa valmista, on sekin saavutus!