Veljentytöillä oli niin intensiivinen joulukorttiaskare päällä, että monivuotinen perinne, itsenäisyyspäivän joulukuusenkoristelu, jäi suorittamatta. Valitsivat vain paikat nimikkoenkeleilleen.
Eli nyt meillä ei sitten olekaan kimmeltävää kuusta itsenäisyyspäivästä Nuutin-päivään! Viime jouluna oli - ja reilun kuukauden yhtäjaksoisen valokuurin jälkeen 160:stä pikkuruisesta ledituikusta paloi enää vain noin 10.
Päätin siis satsata uuteen valosarjaan, Ikeasta mukaan tarttui "valoverho", 48 lumihiutaletta. Ripustus helppoa ja vaivatonta, kun narut valuvat nätisti ylhäältä alas - siis ainakin periaatteessa helppoa ja vaivatonta.
Oli kuulkaa luikeroissa setvimistä, sekosi sentään melkoisen monta kertaa! Sähkönaruroikaleet takertuivat hiutaleensakariin ja taas oli koko härveli sotkussa. Menee sitä näemmä hermot pienemmänkin tuikkumäärän kanssa!!
No juu, kun olin sitten viimein saanut kuusen kuistille (runko katkesi matkalla vain kerran) valoineen päivineen ja illan pimetessä lykkäsin töpselin seinään, totesin valon ihan VÄÄRÄN VÄRISEKSI!! Kylmää, valkoista valoa!
Ei käy! MEIDÄN kuusessa pitää olla lämmin, vanhanaikaisen keltainen tuike!! Tämä nykymuodin mukainen väritön valo kelpaa (ehkä) pihalle, mutta ei sisäkuuseen!!
Niin että meillä onkin sitten kimmeltävä kuusi keltaisenvalonlöytöpäivästä Nuutin-päivään. Kai keltaista valoa vielä myydään??
Että olikin sitten loppujen lopuksi oikeinkin hyvä, että kuusi jäi koristelemata - onnistuu valojen vaihto vielä!
3 kommenttia:
Voi kökkö. Hirmu homma ja suuri pettymys. Valon sävyllä on tosiaan suuri merkitys ja valolla ylipäätään.
Luulen nähneeni jossakin valosarjassa maininnaan lämmin valkoinen. Siinä voi olla kuitenkin etsiminen...
Toivotan onnea etsintöihin!
Kiitos Nettimartta ja Laura!!
Valoa elämään!
Lähetä kommentti