Pannu pamahti!

Nonniin, nyt se sitten tapahtui! PANNU PAMAHTI!

Enkä nyt tarkoita omaa pääkoppaa, vaan öljypoltinta! Näistä kahdesta se huonompi vaihtoehto, näillä pakkasilla!

Onni onnettomuudessa, Miehellä sattui olemaan vapaapäivä haaverin havaitessaan, sai hälytettyä henkilökohtaisen 24 h -huoltopäivystyksen paikalle. Siis Appiukon. Olisinkin ollut helisemässä, jos öljypoltin olisi sanonut sopimuksen irti jo viikonloppuna Miehen työmatkan aikana! Ehkä olisin vaan pari vuorokautta ihmetellyt kylmenevää pirttiä, kiskonut lisää villasukkia koipiin ja fleeceä niskaan - kunnes putket olisivat jäätyneet...

Appiukko porhalsi paikalle Onnisen kautta, uusi öljypoltin kainalossaan ja vaihtoi sen suit-sait! Samalla huomasi, että öljypumppu olisi hajonnut hetkenä minä hyvänsä ja jossain sähkönsyöttöyksikössä oli ollut oikosulku, muovipömpeli oli ihan mustunut. Ja pannu sentään huollettiin ihan vaan pari kuukautta aiemmin, silloin kaikki oli kunnossa!!

No, nyt on lämmin!! Ja kohtuullisen kokoinen lasku! Onneksi työstä ei tarvitse maksaa, leveällä hymyllä selviää! Hymyä on vahvistettu silloin tällöin konjakkipullolla, nyt taitaa olla taas sen aika...

Tylsää...

Elämä on kaiken kiireen ( = jouluvalmistelut), kivan ( = joulu) ja kiinnostavan ( = joulusta toipuminen) jälkeen TYLSÄÄ täynnä! Ei valmistuneita käsitöitä, ei sisustuspuuhia, pihapuuhiin on vielä aikaa, shoppailulakko ja koiratkin vain maata mötköttävät päivät pääksytysten. Itsekin lähinnä vain lueskellut.

Ainoa mainitsemisen arvoinen asia on remontti, joka eteni taas ihan pikkiriikkisen - eteisen patteri vaihdettiin. TYLSÄÄ, mutta mukavan lämmintä!

Lämmöstä puheen ollen: sain taltutettua Miehen autokuumeen, nyt nostaa takkakuume päätään. Sitä en taida suuremmin toppuutella... Ehkä jo ensi kesän ohjelmassa on takanvaihto ja sen myötä olohuoneen ja ruokailuhuoneen pintaremontti. Sitten EI OLE tylsää!!

Rehellisesti sanoen innostuin ajatuksesta aika tavalla! Miehen mentyä nukkumaan hiippailin Tulikiven sivuille pyörittelemään suunnitteluohjelmaa... Piirtelin (yllä) edelliseen asuntoomme teetätetyn Kerman Saven Silvian (valitettavasti ohjelmalla ei voinut poistaa tuota syvennystä, siitä en tykkää ja sellaista meille ei tehty - ilman sitä kaakelijakokin menee kauniimmin).

Tätä takkaa IHAN OIKEASTI olen kaivannnut! Sitä, ja isoa olohuonetta ja makuuhuoneen ikkunasta öisin kantautuvaa kosken kohinaa...

Olisiko TYLSÄÄ ja mielikuvituksetonta teetättää samanlainen tähänkin tölliin? Täytyy miettiä...

Loilotusta ja joululahja

Joulu mennä lurahti, turhankin vikkelästi! Vaan vielä kelpaa hymistellä joulun hengessä Nuutin-päivään asti!

Hymistelystä muistuikin mieleeni: autoradiossamme on jotain vikaa. Se toimii oikein mainiosti, kun Mies istuu kyydissä, kuskina tai repsikkana. Vaan annas olla, kun jään yksin autoon! Mölytoosa alkaa saman tien rätistä, surista ja naksua, hyvä ettei kipunat sinkoile! CD-puoli toimii mainiosti, mutten ole katsonut tarpeelliseksi opiskella sen sielunelämää...

No, jouluaattona ajelin lahjatoimitusreissulta Miehen työpaikalle (n. 60 km), matkanteko oli aika tylsää ja hiljaista em. syystä. Niin tylsää, että kita tuskin ehti sulkeutua haukotusten välissä (niin, edellisyö meni sukkia kutoessa...). Alkoi jo pelottaa, että nukahdan - mikä avuksi??

Koulun kuorosta päästyäni tein periaatepäätöksen, etten koskaan enää laula julkisesti. Laulele kyllä muutenkaan. Vaan ilman radiota ja hereillä pysyäkseni kajautin sydämen kyllyydestä En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan...

Kolme korvaparia nousi samantien takarontista! Tunsin kolmen silmäparin tuijottavan takapenkin selkänojan yli, nostelivat kulmiaan... Vaan onneksi eivät alkaneet ulvoa!

Laulaminen olikin kivaa!! Samaan syssyyn meni Jouluyö, juhlayö! Päättynyt kaikk' on työ! ja vielä perään Kun maas on hanki ja järvet jäässä...

Sitten olikin vaikea keksiä jatkoa! Lunta tulvillaan on raikas talvisää, ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää... muistui sentään mieleen! Ja tietenkin Maa on niin kaunis!

Tuntui, että koirat vaativat lisää ohjelmistoa! Me käymme joulun viettohon taas kuusin kynttilöin...

Sitä kaikkein kauneinta, herkintä - Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa - en voinut sisälyttää potpuriini, en olisi voinut ajaa kyynelsilmin.

Joulun sävelsalaatista alkoivat aineet ehtyä, mutta alkoi jo määränpääkin häämöttää! On hanget korkeat nietokset, vaan joulu, joulu, on meillä!

Pitäisiköhän liittyä kuoroon?? Joululaulukuoroon?

Kunhan EI KOSKAAN Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset! Sitä loilotettiin IHAN liikaa, siis aikanaan!

Mutta juu, eksyin taas päivän aiheesta! Autoon sekin liittyy.

Jokunen talvi sitten Mies ajoi kaljamilla kotturan autotalliluiskaan. Nousi autosta ja PAM, paiskasi oven kiinni. Auto nytkähti liikkeelle, käsijarru ei pitänyt, ja PAM, auto törmäsi autotallinoveen. Autolle ei käynyt kuinkaan, mutta autotallinovi PAMahti keskeltä poikki! Kyllä, POIKKI, puskurin korkeudelta.

Epätoivon vimmalla ovi kursittiin kokoon. Ja muutaman vuoden se pysyikin kasassa. Ja olisi varmaan vielä hetken kestänytkin.

Ajattelimme kuitenkin, että Rakkauden talo olisi myös jouluhjan tarpeessa! Päätimme ilahduttaa sitä upouudella ovella! Tosin vuodenvaihteessa pienenevä kotitalousvähennysoikeus saattoi myös vaikuttaa asiaan...

Oviaukko on aika kapea ja matala ja matala on autotallikin, mutta löytyi sentään sellainen valmistaja, jonka mekanismit sopivat aukeamaan vielä ylimääräisestä lisäharmistakin, hankalassa paikassa sijaitsevasta tukipilarista, huolimatta! Ja ovenkin sai maalautettua jo tehtaalla muiden ulko-ovien väriin.

Ja siinä se nyt on, juuri sopivasti jouluksi ehdittiin asentaa! 

Joku rännimaakari täytyy vielä tilata paikalle, ovi on aika paljon sisempänä kuin vanha, betonilattia pitää suojata ennen kuin pehmiää.

Ei ole kyllä ehditty kokeilla, jäävätkö sivupeilit kiinni ovenkarmeihin tai mahtuuko ovi enää kiinni, kun auto on tallissa. Onko se oleellista? Jos lahja muuten on mieleinen?

Lämpöaaltoja

Remontti etenee ihan pikkiriikkisin askelin, sipisipsuttain. Patterillisen verran.

Kuistille vievän rapun lämpöpatteri alkoi vuotaa kesällä, pakko se oli saada kuntoon ennen talvipakkasia!

Appiukko kävi vaihtamassa uuteen. Miehellä kun oli sopivasti vapaapäivä, sai toimia repsikkana. Oli aika tuskastunut: kaksi reissua Alfa-putkeen ja kolme Kolmosputkeen, milloin mitäkin nippeliä, namikkaa, suutinta tai kiristintä hakemaan...

Mutta siinä se nyt on, lämpöaallot oikein hyökyvät rapussa!

Seinä olisi ollut hyvä maalata patterin takaa, mutta ilmeisestikään ilman lämmönlähdettä ei sitten olisi voinut olla muutamaa päivää?

Maalia kyllä olisi ollut! Iskemätön 3 litran purkki Sadolin Maailman värit Keniaa. Odottanut jo jokusen vuoden inspiraatiota...

TARKOITUS siis olisi maalata rappu vielä kolmannen kerran. Olen LUVANNUT sen tehdä. Mutta ODOTTELEN, että sähkökaapista lähtevä ruma kaapeli ensin poistetaan. Alakertaan on nimittäin tehty uusi sähkökeskus vain alakerran tarpeita varten jo jokunen vuosi sitten. Mutta vielä joku yksittäinen vekotin saa sähkön keskikerran sähkökaapista. En tiedä mikä... Ehkä kiuas, kun sauna on toistaiseksi remontoimatta?? Siinä tapauksessa maali ehtii kyllä kuivahtaa purkkiin, en pääse maalaushommiin ainakaan kymmeneen vuoteen...

Niin, maalausta odotellessa ovat listatkin jääneet kiinnittämättä... Oli ne kyllä jo ostettukin... Mies sitten hermostui, ja naputteli ne muualle. Jonnekin muualle, kyllä täällä listoitettavaa piisaa...

 

Mutta kyllähän tuo nyt niin TÖRKEÄLTÄ näyttää, että puuhaan on ryhdyttävä... Edes hämähäkinseittejä ei miesväki ollut seinältä ripsinyt!

Kuulostavatko Appiukon ja minun puuhani joskus / jossain määrin / jotenkin SUUNNITTELEMATTOMILTA? Päinvastoin, me suunnittelemme kovasti - toteutus vain ontuu...

Seuraavaksi vaihdetaan patteri eteiseen. Kuulemma. Joskus. Termostaatti putosi hajonneena lattialle, kun olivat tutkineet... Niin että kai se sitten vaihdetaan? Samalla pitää uusia seinämateriaali patterin takaa. Kuulemma. Toivottavasti edes tämä seinä maalataan ennen patterin kiinnitystä!!

PS. Ha-hah! Luulitteko otsikon perusteella, että kertoisin vaihdevuosivaivoista? Ehei, ei sinne päinkään!!

Kuistilla

 

Olin jo suunnitellut kuistin tekstiilien päivitystä, mutta päätinkin pysyä vielä entisessä kuosissa uusittuani maton - ylitylsään, ylitympeään, ylitavalliseen, MUTTA kivasti Ikean korituolin sävyyn sopivaan - ja nykyisten tekstiilien.

Sattumalta silmiin osui myös väreihin sopiva lokeroitu lehtikoppa, Iskusta -40%. Se sinetöi tylsän maton ostopäätöksen.

Kuistin pesukomuutti pitäisi kunnostaa, kyselin sähköpostitse pintakäsittelyvaihtoehtoja ja kustannusarviota alan oppilaitoksesta, jos ottaisivat työkseen. Toivon, että ottavat...
 

Viestiin kuvia ottaessa komuutin sisältä löytyi kasa keittiön paneelin pätkiä ja Heljän laattoja. Ei ollut homma eikä mikään houkutella Miestä sirkkelöimään pätkät oikeaan mittaan ja naulapyssyttämään ne paikoilleen, löytyipä vielä keittiön paneelimaalin rippeet ja pääsin sutimaan. Kuistin penkki on lopulta viimeistä silausta myöden valmis!!

Ja kun sirkkeli oli esillä, leikattiin saman tien mittoihinsa komuutin tilalle tuleva taso. Siinä vaiheessa kun komuuttivanhus on kunnostettu se siirtyy sisätiloihin!

Tason alle kehitellään joku säilytyssysteemi, vaikka varsinaisesti säilytystilan tarvetta ei ole. Komuutti on seissyt nämä liki 6 Rakkauden talon vuotta kuistilla TYPÖTYHJÄNÄ (paneelinpätkiä lukuunottamatta) - väärään suuntaan aukeava ovi ja raskas kansi eivät ole kovin käytännöllisiä. Ja kuistin penkki vetää sisäänsä hurjan määrän reppuja, kausikenkiä, lenkkareita, monoja, luistimia ja muuta sälää.

Ihan yhtä turha on kuistin naulakko, ei siinä koskaan mitään roikoteta. Mutta hyllylle saa puutarahakirjoja... Ja talvellä lyhtyjä... Ja jouluna jouluroinaa...

Heljän laatat pääsivät myös viimein seinälle. Keskimmäisen laatan sain Isältä ja Äidiltä valmistuessani datanomiksi, ja saman etapin muistoksi ostin itsekin laatan, alimmaisen. Ylin on vanhempaa perua.

Ja kun porakone oli käsillä, tempaistiin sirkkelöity pöytälevykin paikoilleen. Täytyy tutkia kangasvarastot, löytyykö kuistin ruutukuoseja vielä etuverhon verran, verhovaijeri viritettiin jo paikalleen. Pöytälevyn ja komuutin yhdistelmä on kieltämättä eksoottinen, mutta josko se komuutti siitä lähtisi kunnostettavaksi...

Niin että ei se eilinen sentään ihan vaan maata mötköttäessä mennyt...

 

Tänään palaan töihin, osa-aikaisesti. Kädet ovat paremmat, vaikka selkä kipuilee edelleen. Kestänee kuitenkin vähän lyhyempää työpäivää. Toivottavasti.

EDIT klo 10:18
Turha luulo, sairausloma jatkuu - näin päätti työterveyslääkäri fysioterapeuttia konsultoituaan.

Vessassa vieraana

Vieras vessa vai vierasvessa?

Ihan pikkuisen uudelta vessa tuntuu, viikonloppuvieraita varten sitä vähän virkistin...

Kävin pikaisesti Ideaparkissa, tarkoitus oli löytää kiva, kaunis, puhutteleva matto kuistille. Löytyi tylsä, tavallinen, ylitympeä. Mutta ei niin paljon harmita, kun löysin keskikerran veskiin juuri toiveadjektiivit täyttävän karvaisen kaunokaisen - vaikken vessaan ikinä mattoa ollut ajatellutkaan!! Oikeastaan INHOAN vessanmattoja, syvältä vatsanpohjasta asti!

 

Mutta eikö ole hilpeän herttainen?? Ja ihan tismalleen passeli koko! Loimi villaa, hapsut villaa ja jotain polyalkuista. Iskusta.

 

Matto on juuri oiva pari Sisaren antaman Pentikin lasikulhon kaveriksi. Sillä juuri tämä vessan pumpulipuikkopurnukka tuli mieleeni maton nähdessäni!

 

Ja täytyihän pyyhkeetkin saada sävy sävyyn, Finlaysonin Terrat tarttuivat myös matkalta mukaan.

Tekisi mieleni kirjoittaa, että löytäisinköhän jostain oranssin föönin - mutta en kirjoita, KOSKA...

Ihkaensimmäinen föönini noin 35 vuoden takaa oli oranssi Clairol - ja se on Äidillä käytössä edelleen!! Mikä tietenkin vahvistaa väittämän, että ennenaikaan tehtiin kunnollisia sähkölaitteita - mutta saattaisihan se nykyisten turboahdettujen hightech megaprofesisonal mallien jälkeen tuntua loppuunlypsetyn lehmän viimeisiltä henkäyksiltä.

Joten en siis kirjoita niin, ettei Äiti vaan saa päähänsä tarjota vekotinta takaisin...

Ajatuksenani oli remontoida tänä talvena molemmat vessat, viemärit pitää kuitenkin ensin sujuttaa. Mies oli soittanut johonkin firmaan ja kysellyt hintoja: viemäristön kuvaus maksaa 400 euroa ja sen pohjalta tehdään hinta-arvio haarukassa 7.000 - 20.000. Kuvaus ei edes kerro viemäriverkoston kuntoa, ainoastaan sen onko putkistossa romahduksia ja kuinka pitkä ja mutkainen reitti on.

Olin pudota polvilleni hinnan kuullessani! Heittää nyt sellainen määrä rahaa VIEMÄRIIN!

Se täytyy kyllä sanoa, että työn kuin työn teettäminen on nykyisin TÖRKEÄN kallista, kotitalousvähennyksen myötä hinnat lehahtivat pilviin... Tuloksena +/-nolla remontoijan kannalta, mutta urakoitsija lihoo...

 

PS. Ih-hah-haa, tänään tuodaan lainasohva!! Omaa saadaan odotella 3-5 viikkoa. Tarkoitus oli katsastaa Ideaparkin tyynyvalikoimat sohvaa piristämään, mutta vessamatto sai kaiken muun unohtumaan. Sellaista se on, hillitön ihastus.

Jostainhan se on aloitettava!

Olen havitellut kuistille tervetuliaistoivotusta:

TERVETULOA         

                    Rakkauden taloon

... mutta Mies vastusti ANKARASTI! Sanoi, että hän saa ihan riittävän annoksen Rakkauden taloa katsellessaan, miten naputtelen blogia aamuin illoin, eikä halua pahettani vielä seinilläkin kuuluttaa.

Ensinnäkin Mies liioittelee ja toiseksi hän on ahdasmielinen ja harrastuksiin kannustamaton - tai ainakin bloggailuun.

Haave ponnahti aimo loikan, kun Tarravimma teki blogihistoriani ensimmäisen sponsoritarjouksen vapaavalintaisten tarrojen muodossa!!

Ja arvatkaapas mitä!? Olisin voinut teettää sisutustustarran juuri haluamallani tekstillä, Rakkauden taloineen kaikkineen!!

Mutta koska Mies asustaa samaa pirttiä, en halunnut lietsoa eripuraa. Kun en sitten mitään muutakaan vähänkään älykästä elämänviisautta keksinyt, tein valintani vakiomallistosta:

Ei muuten ollut mikään helppo valinta, valikoimaa oli sen verran runsaasti! Ja tarran väritkin sai säätää ihan omien toiveiden mukaan!

Eipä aikaakaan, kun paketti tuli postitse. Mukana oli selkeät kiinnitysohjeet, kerrankin oikein hyvällä suomenkielellä eikä millään selkäpiitä värisyttävällä konekäännössiansuomella!

Lomasuunnitelmissa oli kunnostaa keskikerran rappukäytävä: lattia- ja ovilistat sekä kaiteen vaihto. Van eipä sitten helteillä homma edennyt... Ja nyt oli jo palattava töihinkin.

Vaan jostainhan se on aloitettava remonttikin, aloitetaan siis tarran kiinnityksellä!!! Listat vaihdetaan sitten ilmojen vähän jäähdyttyä. Seinät sentään ovat olleet maalissa jo jonkin aikaa (Sadolin Maailman värit, Havanna pehmeä).

Ensin sommittelin tarrat passeleille paikoille ja kiinnitin maalarinteipillä.

 

Ohje neuvoo irroittamaan taustapaperin puoliväliin ja leikkaamaan sen terävällä veitsellä. Koska olin yksin kotona ja pelkäsin toheluuksissani puukottavani itseäni, käytin saksia. Toimi oikein hyvin kirjainten kanssa, yhtenäisessä kuviossa varmaan kannattaa noudattaa ohjetta kirjaimellisesti. Sitten samat toimenpiteet toiselle reunalle.

Voila, ensimmäinen osuus suoritettu ilman ensimmäistäkään haaveria!

Sitten samat toimenpiteet toisellekin tarralle. Edelleenkin pärjäsin ihan omin nokkineni!

 

Tarra toivottaa tervetulleeksi jo kuistilta asti. Väritkin passaavat hienosti, purppuranpunainen tiililattiaan ja kulta Boknäsin naulakkoon.

Aika karultahan rappu nyt näyttää, vallankin kun mattokin odottaa mattopyykkäystä. Mutta nyt saan takuulla Miehen houkuteltua listoitushommiin! Ja tuolle vasemmalle seinälle on kyllä jo suunnitelma...

Olen oikein tyytyväinen! Tietysti Tarravimman kivaan tarjoukseen, mutta myös lopputulokseen ja erityisesti itseeni, osasinhan tehdä homman ihan itsekseni ihan täydellisesti - tosin ei mukana tulleilla ohjeilla varmaan olisi voinut vikaan mennäkään!

Siis TERVETULOA Rakkauden taloon,

Enter as guests, leave as friends!

Suihkuun!

Jappadappaduu!!

Siinä se nyt LOPULTAKIN on, suihkun liukuovi!!!

Ei tämä ilman ulkopuolista apua olisi onnistunut!! Asentaja kävi kahden apumiehen (joista toinen apunainen - ja hän se varsinaisesti homman hoiti!) kanssa, ahersivat 2½ tuntia (3 * 2½ = 7½ tuntia, siis kokonaisen työpäivän).

 

Ei olisi IKINÄ onnistunut omin voimin!!

Kannatti tilata asentaja, säästyttiin asianajajien ja kiintestövälittäjän tilaamiselta... (Eikä olisi välittäjän tarvinnut selitellä, miksi tölli on myynnissä, kun suihkuhuoneen nurkassa olisi tönöttänyt kasa alumiinilistoja, lasinsirpaleita ja raivopäissään yltympäriinsä pursotettua silikonia...)

Samaan syssyyn Mies korjasi ja listoitti ovenpielet. Aulasta suihkuhuoneeseen johtava ovi on kuparinvärinen saunaovi, tykkään kun se mukavasti kuultaa läpi. Tarkoitus oli hiekkapuhalluttaa oveen joku kuvio tai teetättää tarra, mutta on sittenkin kaunein ihan "puhtaana".

Liukuovi: Sanka Oy / K-Raudasta
Saunaovi: Warkop Oy / Suomen Ylijäämävarastolta Hämeenlinnasta