Vaalipäivä

Tänään valitaan Suomelle uutta valtionpäämiestä/-naista!

Mies lähti aamu-8:ksi vaalipaikalle, kotiutuu ääntenlaskun jälkeen - vaalitoimitsija siis. Yleistä, yhtäläistä ja salaista äänioikeuttamme käytimme kumpainenkin tässä suorassa kansanvaalissa jo ennakkoon. Meitsin ei siis tarvitse nokkaansa ulos lykätä, paitsi koirien lenkityksen verran. Olo on flunssainen.

Ehkä tänään olisi se kaivattu, kaihottu ompelupäivä? Täytyy tunnustella...

Ruokailuhuoneen pöytää raivatessa (miten siihen aina kerääntyykin kaikenmaailman nyssykkää, pussukkaa, kasaa, pinoa, roinaa ja rompetta - kysyn vaan!!??) löysin pienen Sokoksen muovipussin, sieltä paljastui sydänrimpsu! Ripustelin kyökin ikkunaan.

Juu, ei hyvä, näyttää liian jouluiselta!! Olkooon nyt kuitenkin hetken, en viitsi kiipeillä uudestaan. Jos vaikka pääsiäiseen...

Yllättävistä löydöistä huolimatta Miehen on jatkossa ihan turha syyllistää meikäläistä shoppailusta!!

Kävimme eilen kuuntelemassa kiintoisaa luentoa, auto jätettiin siksi aikaa sulamaan Stockan parkkihalliin. Tilaisuuden jälkeen kävelimme Stockan halki hisseille - tällä lyhyellä läpikulkumatkalla, muutamassa minuutissa, Mies retkahti kahdesti!! Edes minä en olisi pystynyt moiseen!!

 

En tosin voi moittia, Lloydit  ja Camelit alle puoleen hintaan! Koko söpöinen 48.

Nyt kankaita inventoimaan, josko se inspiraatio iskisi...  

Te muut, KÄYKÄÄHÄN ÄÄNESTÄMÄSSÄ! 

(Kuva: Kouvolan srk)

Lahjalodju

Viitannut kerran jos toisenkin mystiseen LAHJALODJUun - luvaten vielä joskus paljastaa, mikä se on...

Tänään on se päivä!! (Maailmanhistoriallisesti katsoen ei kuitenkaan kovin merkittävä tapahtuma, se myönnettäköön!)

Alunperin lodju tosiaan oli lodju, iso punainen Orthexin pinoutuva laatikko. Sellaisia löytyy tästä talosta useampikin, sain kaupantäti-aikoinani 10 kappaleen näyte-erän Sarvikselta, kotiinkuljetettuna. Oikein vahvaa, tukevaa laatua - 20 vuotta sitten muovi oli muovia eikä mitään lötköä polystyreenia!

Olleet kovin suosittuja sukulaisten, ystävien ja työkaverien keskuudessa, muuttolaatikoina. Taannoin kun  pyydettiin pinoa lainaksi, lahjalodjusta roinat siirtyivät paperikassiiin. Ja jotenkin se sitten vaan jäi käyttöön - LAATIKKO onkin siis oikeasti KASSI!! Mutta toimii ihan yhtä mainiossa tässä tehtävässä!

Lahjalodjuun (-kassiin!!) hankin pitkin vuotta kaikkea kivaa, mukavaa, hauskaa tavaraa, joka sopii joulu-, synttäri-, tupaantuliais-, hää- tai miksivaanlahjaksi, mökkituliaisiksi, kyytipalkaksi tai mihinvaantarpeeseen.

Sisältöä kartuttaessa olen koittanut keskittyä pussin kyljessä mainittuihin tuotemerkkeihin, lisänä muutenkin suosimani Finlayson, Marimekko ja Pentik sekä sekalainen valikoima muuta (mieluiten kotimaista) rompetta, jota tulee sopivasti vastaan aleissa, shokkitarjouksissa, remontti-, loppuun- sun muissa tyhjennysmyynneissä.

Eilen tuli shoppailulakkopäätöksen ylittänyt tilaisuus!!

En tietenkään voi paljastaa löytöjäni lähemmin, mutta VapaaValinnan tyhjennysmyynnistä lähti kasa mukaan ihan sikamaisen sopivaan hintaan!!
Mukit tulivat ihan omaan käyttöön, alle eurolla kipale.

Nyt sitten vaan oikein paljon juhlakutsuja, kiitos!! :o)

Kalenteri

Syksyisellä Saksan reissulla ostin nostagia-seinäkalenterin, kannen Nivea-kuva oli niin herttaisen houkutteleva! Lisäksi kaupan päälle paketissa tuli pari peltilätkää ("nostalgia-mainoskylttejä"). Peltimainoksiin olen ihan yhtä heikkona kuin peltilootiinkin...

No, avasinpa viimein kalenteripaketin, ajattelin ihan seinälle ripustaa... Eipäs ostaessa tullut mieleen, että mainokset purevat SAKSALAISEEN nostalgianälkään - useimmat tuotteet ovat supisuomalaiselle outoja tai eivät ainakaan mitään kaihonkyyneliä kirvoittavia kaupallisia tuotteita.

Taka-ajatuksena oli, että parhaat kuvat voisin kehystyttää ihan pysyväisesti seinälle, mutta näissä nyt mitään...

HUKKAOSTOS, jos mikä!

Toinenkin samaiselta matkalta mukaan lähtenyt tuliainen odottaa seinälle pääsyä - saa odottaakin vielä pitkään. Sitten joskus, vessarempan jälkeen, pikkulan piristykseksi tulee aito kölninvesimainos, Glockengasse 4711:ssa sijaitsevasta alkuperäisestä myymälästä hankittu. Tietysti myös itse Kölninvettä piti tuliaisiksi, se tosin saa hapantua ihan rauhassa pulloonsa...

Historiapläjäys:

Saksalainen Wilhelm Mühlens toi Kölninveden (Echt Kölnisch Wasser No 4711) markkinoille vuonna 1792, heti samana vuonna kuin Eau de Cologne & Parfumerie Fabrik Glockengasse 4711 gegenűber pferdepost, Ferd. Mülhens, Köln, Rhein -niminen yritys perustettiin.

Ranskalaisten miehitettyä Kölnin he numeroivat talot ja korttelit; parfyymitehtaan korttelin numeroksi tuli 4711 ja Mühlens otti tehdaskorttelin numeron tavaramerkikseen.

Kölninvesi on keveydessään kaikkien parfyymien isoisoäiti ja on antanut ranskalaisnimensä L'Eau de Cologne yleisnimeksi hajuvesille.

Valmistuslisenssejä myönnettiin kitsaasti, ehdoton edellytys oli spriin korkea laatu sekä muiden raaka-aineiden ostaminen alkuperäiseltä valmistajalta. Suomessa oli yksi lisenssi, Valtion Alkoholiliikkeellä, vuodesta 1920 kieltolain loppuun asti 1932. (Lähde: Wikipedia)

Jokusia palkintojakin kolina on niittänyt... (4711-kuvat syksyiseltä Kölnin matkalta.)

Shoppailulakko

Työjuttuja - tarvitsisin uusia, kivoja, mutta tyylikkäitä vaatteita. Kiertelin kaupoissa useampana päivänä, ennen alea ja aleissa. Mitään löytänyt! Rumia malleja, karmeita värejä, vääriä kokoja.

Miehen pettymykseksi rahjustin viimein kotiin ikuisen tasaraidan kanssa, MUTTA vain yhden. Tuttu malli, karmea väri, oikea koko. Jotain uudistusta värimaailmaan kuitenkin, edes karmeaa.

PAITSI että juuri nyt kuvatessani totesin ottaneeni tangolta VÄÄRÄN koon!!!

Paskat! Mene kauppohin ainakaan kuukauteen! Osta mitään! Ehdottomasti EN!

Paitsi synttärilahjan kummipojalle.

Mitä kaikkea matkalaukkuun mahtuukaan?

Jos ken on lukenut 2 edellistä postausta, saattaa ehkä luulla, että kaikki mahdollinen tuli jo pois heitetyksi. Ehei, ei suinkaan! Vielä on viikonlopun Aamulehdet (yht. 600 g), pokkarit (myös 600 g) ja kasa voidepurkkeja jäljellä!!

Hotellimme sijaitsi Bloomsburyssa Tottenham Court Roadin tuntumassa, mikä osoittautui oikein hyväksi sisustuskaduksi. Kadun loppupäästä löytyi mm. isohko sisustustavaratalo Heal's, Habitat, useita sisustustarvikeliikkeitä ja muutama huonekalukauppa.

Valittaen täytyy todeta, että Ellun ja Harrodsin jälkeen KAIKKI näytti krääsältä, rihkamalta, tilpehööriltä, rojulta, helyltä tai muuten vaan laaduttomalta!!! En shopannut mitään, paitsi joulukortteja - juu, siis sisutusliikkeestä joulukortteja.

Ainoastaan Libertyn valikoima sai sydämen sykkimään, mutta sekin liike on jo vanhempaa perua: Arthur Lasenby Liberty avasi ensimmäisen liikkeensä Regent Streetille 1875.

Libertylla on vahvat perinteet art nouveausta, art decosta ja arts & craftista, mutta se vaikuttaa yhä nykytrendeihin sponsoroimalla lupaavia suunnittelijoita, joiden luomaa muotia, kosmetiikka ja sisustustarvikkeita se myy.

Libertylla oli oikein houkutteleva käsityötarvikeosasto!! Upeita lankoja, ihania tilkkukankaita, jopa valmiiksi leikattuja tilkkuja ja kaikenlaista ehdottoman välttämätöntä turhaa käsityöhilputinta.

Libertyn hinnat olivat kuitenkin sitä luokkaa, että ihastelu jäi vain hypistelyksi...

Mutta muutama kolo matkalaukusta vielä löytyi, ja ne täytettiin Westminister Abbeyssa. Juu, aina vaan hurjemmaksi menee, tämä ostospaikka (ensimmäinen osa) on vihitty käyttöön jo 1065. Olenkohan jotenkin muumioitumassa? Museomyymälä on tietty tuoreempi, ja siellä olikin kaikenlaista kivaa!

Mies päästi kyllä pahan parun, kun näki meikäläisen kassajonossa turpean tyynyn kanssa! Mihin se muka mahtuu?? Pöh, jokainen NAINEN tietää, että yhden tyynyn saa mahtumaan ihan minne tahansa!! Olin suunnitellut, että Mies esiintyy vatsakkaana paluulennolla, mutta Mies ei ollut YHTÄÄN yhteistyöhaluinen! Joten matkalaukkuun se tyyny sitten litistettiin. Jouduin tosin heittämään myös hyvin istuvat sammarit ja lempitohvelini roskiin...

Westminister Abbey oli kyllä oikein VAIKUTTAVA paikka! Vuonna 1066 pidettyjen Haraldin ja Vilhelm Valloittajan kruunajaisten jälkeen kaikki Englannin monarkit on kruunattu WA:ssa. Kirkko on tunnettu myös hautakirkkona: kuninkaalliset 1700-luvun alkuun asti (sen jälkeen Windsorin linnan kappeliin) ja muille merkkihenkilöille viimeisen leposijan saaminen WA:sta on ollut erityinen kansallinen kunnianosoitus (mm. Darvin, Newton ja Livingstone, Händel ja koko joukko kirjailijoita).

Palatakseni shoppailuun: Harrodsilta löytyi vielä kummipojille joululahjat ja Mies osti muutaman dvd;n, joita oli jo vuosia Suomesta turhaan metsästänyt (ei siis ihan tuoreita tallenteita nekään...). Ja jotain muutakin saattoi tarttua mukaan, pienenpuoleista.

Kaiken nähdyn vaivan jälkeen lentokentällä KUKAAN ollut kiinnostunut matkatavaroidemme painosta!! Mikä vääryys, mikä kohtuuttomuus!!

PS. Hain eilen matkan ajan säilötyt postit Postista, koontikuoressa oli IHANA joulutervehdys Rakkauden Talon rakentajaperheen tyttäreltä, blogini aktiiviseuraajalta. Kyllä tuli mukavan lämmin mieli!! Kiva tuunattu joulukortti esille, mutta varsinaisen kirjeen luin vielä sängyssä ääneen Miehelle - ja vielä hiljaa itsekseni. Kirje saa pysyvän sijan yöpöydän laatikosta. Kiitos Ritva ja Hape!

Toivoton tapaus

Juupa-juu, jätin sitten ihan suosiolla Tampereen Kädentaito-messut väliin! Kovasti houkutteli, varsinkin bloggaajien kahvila, mutta pysyin lujana! Tokihan messuilta olisi saanut monenmoista tarviketta, erinomaisia tarjouksia, kymmenittäin uusia ideoita...

MUTTA!!

Kaikenmaailman kässymateriaaleja alkaa olla jo liiankin kanssa, pääosin tarjouksista hankittuja ja niitä toteuttamattomia ideoitakin on jo sadoittain...

Messujen sijaan päätin mennä sunnuntaiksi töihin. Samalla reissulla voisin poiketa Ikeaan, ihan vain pikaisesti, oikein ostoslistan kanssa!! Viisi (5) tarkoin harkittua ostosta, ei mitään muuta!

Kuinka ollakaan, kassajonoon pääsin vasta reilun 3 tunnin kiertelyn jälkeen, kärry täynnä tavaraa...

Taidan tosiaan olla toivoton tapaus...?

Muutama lantti meni sentään hyvään tarkoitukseen...

Esivalmisteluja

Hah, arvaatte varmaan?

Kyllä, Opistolla on Kahvipussit koriksi -kurssi ensi viikonloppuna!

Kuvan kassit ovat keväisen kurssin satoa, tukevia kuin mitkä! Muutama lisää mökkireissuille, ehkä lahjaksikin...

Pusseja on karttunut joltinenkin määrä - kiitos Veljen ja työkavereidensa ahkeran ryystämisen!

Tein hieman esivalmisteluja:

Leikkelin pussit ja pyyhin ne sisäsiisteiksi.

 

Sitten silittelin pusseja yhteen, useampaankin erilaiseen kassiin...

Huomenna silittelen lisää ja koitan ehtiä leikkellä niitä jo päreiksikin....
Paljastuksia luvassa tulevana sunnuntaina.

PS. Hups, nojatuolikaupan sijasta päädyinkin kamerakauppaan... Priorisoinnin tuloksena koirat saavat nyt kyllä sinnitella kepuleissa tuoleissa!

Opinkohan ikinä kuvaamaan tällä?? En KOSKAAN lue manuaaleja - nyt alkoi tuntua, että tällä kertaa siitä voisi kuitenkin olla hyötyäkin! Harjoittelen viikonloppuna, siihen asti kuvaan pokkarilla - ja menetän hermoni päivittäin, niin kuin jo viikkojen ajan...

Valoa ikkunassa

En ole koskaan oikein innostunut ikkunatähdistä. Ne toki näyttävät oikein kivoilta MUIDEN ikkunoissa, mutten ole koskaan edes harkinnut sellaisen hankkimista.

Vaan niin se mieli muuttuu sopivasta kimmokkeesta...

Astelin pitkin Hämeenkatua, Clas Ohlsonin ikkunassa silmään iski rykelmä pöytämallisia tähtiä. Edellisiltana Mies oli sanonut olohuoneeseen tarvittavan lisää valoa - kelpaisikohan TÄHTIVALO?? (Kuva: Clas Ohlson)

Ryykäisin kauppaan tutkimaan härveliä, näytti ihan kelpo kapistukselta - eikä ollut hinnan kiroissa. Kaksi pöytätähteä, kiitos - ja nappasinpa vielä sellaisen perinteisen ikkunatähdenkin mukaan.

Kotona oli yllätys, että paketissa oli myös ihan tavallinen varjostin mukana! Valaisimellehan on (halutessaan) käyttöä ihan läpi vuoden!! Vaihdoin varjostimen olohuoneen pöytävalaisimeen.

 

Pöytätähdissä on nyt liian kirkkaat (9 W) energialamput, täytyy vaihtaa. Olisi vaan pitänyt ostaa Clasilta, lähikaupassa olivat ihan pökerryttävän hintaisia!  

Tykkään!!

Mies tykkää ikkunatähdestä!

Eivätkä pöllömmiltä näytä päivänvalollakaan!

Hyvä hankinta!! Elleivät sitten koirat onnistu tuhoamaan... Tason päällä on pieni vaaran paikka, Luupää on ikkunakyylä ja ikkunaan säntäillessä ovat lamppua painavammatkin esineet lennelleet pitkin pirttiä...

 

Vuosikaudet olen säilönyt tuikut Markku Pirin keramiikkamaljakossa, nyt sen paikkaa piti siirtää pöytätähtien vuoksi. Tasaolle jäi KAUHISTUTTAVA tyhjä kolo, HUI!! Jotain siihen piti keksiä! Kippasin lastat sun muut keittiökapustat yhteen kasaan ja otin säilytysastian pitkille kynttilöille. Mies jo ehti ihmetellä, miksi kerään vispiläkokoelmaaa työhuoneen kirjoituspöydälle...

Seuraavaksi pitäisikin jostain kehitellä uusi säilytin niille kapustoille... Tai virallinen kynttiläpurkki? Salama paljastaa sävyeron, jota paljaalla silmällä ei huomaa...

SULOSUNNUNTAITA KAIKILLE!

Unelmien rautakauppa

Joskus maininnutkin, että Mies VIHAA rautakauppoja. No, nyt löytyi sellainen lifestyle rautakauppa, josta oli suorastaan vaikea saada Miestä lähtemään pois. Ihan jo sen vuoksi kannatti käydä Saksassa!

Manufactum oli tuotevalikoimaltaan runsaan monipuolinen, laadukas ja jopa hivenen ylellinen. Olipa onni, ettemme olleet liikkeellä omalla autolla - myymälästä olisi vaikea lähteä tyhjin käsin ulos!!

Voisitteko itse vastustaa seuraavia ihanuuksia??

  

Liikkeeseen houkutteli näyteikkunaan asetettu lumoavan loistelias kupariamme (3200 €). Kaupan oli myös hyllykaupalla upeita kylpylätuotteita (kylpytuoksuja, partasuteja ja -veitsiä, vanhahtavia tupsullisia parfyymipulloja ja muuta ihanaa)...

... puhumattakaan häkellyttävän hienoista hanoista tai kokonaisista suihkuseteistä (572 €).

Valaisinosastolla oli mm. vanhahtavia sähkötarvikkeita (kuvan mallit 38 € ja 31 €).

Tekniikkatuotteiden osastolla oli pakko pyöritellä nostalgisen bakeliittipuhelimen (239 €) valintalevyä - pitäisiko hankkia lankaliittymä takaisin?

 

Mööpeliosastolla oli paljon Boknäs-tyyppistä tavaraa, esim. kuvan portaat (725 €) ja mm. Tolix-tuoleja.

Kodinhoito-osastolla tunsin - intohimoisena silittäjänä - vahvaa viehtymystä tähän varsin professionaaliin hökötykseen (430 €), vaikka sen toimintaperiaate ei täysin minulle selvinnytkään. Kotiin olisin kuitenkin ehkä tuonut...

.. tämän herttaisen pyörillä kulkevan pyykinkuivaustelineen (125 €).

Rakennustarvikeosaston suosikkini: ruuvilokerikko (198 €).

Puutarhaosastolla tutkin pitkään sipuli- ja siemenpusseja, mutten sitten uskaltanut ostaa mitään. Jos eivät olisi jääneet tulliin, hengiltä ne kaikki olisin saanut kuitenkin kotona. Tuskin tulli olisi päästänyt läpi kaikenmaailman ihanien puuvartisten kuokkien ja kupsuttimien kanssakaan. Mutta tällaista penkkiä (1850 €) olisi kevyt kuljetella mukanaan...

 

Büro-osastolta löyty mm. aivan ihania puisia toimistotarvikelokerikkoja (kuvan malli 375 €).

 

Kodintekstiili-osastolta olisi voinut ostaa vaikka Jokipiin pellavan VR-pyyhkeitä (13 €/kpl) !!

Rautakaupassa oli myös vaateosastot miehille ja naisille sekä houkutteleva kenkäosasto. Mies havitteli puutarhafarkkuja (149 €) tai huopahattua, itse olisin halunnut tämän härvelin sulostuttamaan eteistämme (119 €)!

Urheilutarvikeosastolta löytyi mm. tämä 12 eri linnun lauluääntä mukaeleva pillisarja (178 €). Suomentakoon ken taitaa, linnut ovat: Feldlerche, Bachstelze, Stockente, Steinkauz, Kuckuck, Singdrossel, Gartengrasmücke, Amsel, Kleiber, Teichhuhn, Turteltaube und Waldkauz.

Koirat on opetettu tulemaan suorinta reittiä sisään pilliin vihellettäessä - olisi kyllä kiva tietää, kenen vislaus toimisi parhaiten: töyhtöhyyppä vai hömötiainen?

Mies olisi ihan ehdottomasti halunnut tämän tuhka-astian (84 €) kotiin! Koska käsimatkatavaroita saa Ryynärillä olla vain 1/hlö, olisi Veljenvaimolta lainattu matkalaukku pitänyt jättää hotelliin - en suositellut.

Mitäkö sitten tarttui mukaan?

Aika vaatimatonta: perinteisiä pyykkipoikia! Pussillinen (50 kpl) maksoi 5,80 €. Olen näitä aiemminkin himoinnut, mutta kotimaisissa nettikaupoissa 12 kappaleen 8 €:n hinta on tuntunut aika suolaiselta...

Nyt pitäisi jostain löytää vielä ohje/malli somalle pyykkipoikapussille...

 

Yllä olevasta linkistä pääset ihastelemaan tuotevalikoimaa

- ja ihan tilailemaankin (mielellään suositusteni mukaisesti)!