Vaalipäivä

Tänään valitaan Suomelle uutta valtionpäämiestä/-naista!

Mies lähti aamu-8:ksi vaalipaikalle, kotiutuu ääntenlaskun jälkeen - vaalitoimitsija siis. Yleistä, yhtäläistä ja salaista äänioikeuttamme käytimme kumpainenkin tässä suorassa kansanvaalissa jo ennakkoon. Meitsin ei siis tarvitse nokkaansa ulos lykätä, paitsi koirien lenkityksen verran. Olo on flunssainen.

Ehkä tänään olisi se kaivattu, kaihottu ompelupäivä? Täytyy tunnustella...

Ruokailuhuoneen pöytää raivatessa (miten siihen aina kerääntyykin kaikenmaailman nyssykkää, pussukkaa, kasaa, pinoa, roinaa ja rompetta - kysyn vaan!!??) löysin pienen Sokoksen muovipussin, sieltä paljastui sydänrimpsu! Ripustelin kyökin ikkunaan.

Juu, ei hyvä, näyttää liian jouluiselta!! Olkooon nyt kuitenkin hetken, en viitsi kiipeillä uudestaan. Jos vaikka pääsiäiseen...

Yllättävistä löydöistä huolimatta Miehen on jatkossa ihan turha syyllistää meikäläistä shoppailusta!!

Kävimme eilen kuuntelemassa kiintoisaa luentoa, auto jätettiin siksi aikaa sulamaan Stockan parkkihalliin. Tilaisuuden jälkeen kävelimme Stockan halki hisseille - tällä lyhyellä läpikulkumatkalla, muutamassa minuutissa, Mies retkahti kahdesti!! Edes minä en olisi pystynyt moiseen!!

 

En tosin voi moittia, Lloydit  ja Camelit alle puoleen hintaan! Koko söpöinen 48.

Nyt kankaita inventoimaan, josko se inspiraatio iskisi...  

Te muut, KÄYKÄÄHÄN ÄÄNESTÄMÄSSÄ! 

(Kuva: Kouvolan srk)

Siivottu on!

Keskikerta alkaa olla aika hyvässä kuosissa! Vielä kun lisäilen vähän joulua, saan ehkä viikolla muutamia kuvia tännekin...

Ennen töihin lähtöään Mies otti miehekkään porakoneensa esiin ja surautti Ikean koukukon köökin seinälle.

Huomatkaa sipulipussi!! Aion jatkossa roikottaa siinä punasipulit. Jokunen aika sitten Äiti siivosi komeroitaan, ja pelastin sipulipussukan julmalta kohtalolta.

Sipulipussi roikkui Mummulan keittiön ovenpielessä sellaisessa pienessä naulakossa, jossa oli käsin kirjailtu liina edessä, tiedättehän? Naulakon alla oli tasolla kaivovettä ämpäreissä. Vasemmalla puolella puuhella, lieden kulmalla aina tiskivesi lämpiämässä 10 litran punaoranssissa kattillassa... Tiedättehän??

Pala Mummulaa, meillä, Rakkauden talossa.

Kyökki

Muutama kuva keittiöstä, pitkästä aikaa...

 

Keittiössä ei nyt ihmeempiä muutoksia tapahdu, olen edelleenkin tyytyväinen taannoiseen remonttiin. Eikä niin pieneen tilaan mitään isompia päivityksiä voisi tehdäkään, kun KAIKKI kalusteet tuoleja lukuunottamatta ovat kiinteitä...

Jotain pientä kuitenkin! Tarravimma toimitti kullanväriset lisätekstit seinällä killuvan Gourmetin pariksi. Maksutta! Kiitos! Asennus sujui jo kuin vanhalta tekijältä! :o)

Eurokankaan löytöpalalaarista löytyi pätkä kerniä samasta sarjasta kuin laskosverho ja tuolinpäälliset, taisi maksaa peräti 3 euroa. Liian kapea pöytäliinaksi, mutta leveähkön kaitaliinan siitä sai.

Loppupätkästä sai vielä pari tablettiakin. Leikkasin niin kaitaliinan kuin tabletitkin harkkosaksilla, ei ole niin tarkkaa lankasuoran kanssa. Vielä kun löytäisi tuohon valaisimeen punaruutuisen varjostimen...

Lähikaupan hyllyltä silmille syöksyi Pauligin uusin, sarjan neljäs, vuoden 2011 keräilyrasia, Pietari Postin kuvittama.

"Aihe kuvitukselle syntyi Pietarin mieleen jääneistä kahvihetkistä oman mökin kalliolla järven rannalla, missä kahvin höyryyn sekoittuu järven elämä, äänet ja tuoksu. Luonto ympärillä on rauhallinen, mutta myös täynnä pieniä yksityiskohtia, jotka huomaa kun aistit ovat auki." (Lainaus: Paulig)

 

Tämä on nätimpi kuin edellinen Sanna Manderin kuvittama, jonka annoin Siskolle (juttu täällä). Mutta ei tämäkään aitoa, alkuperäistä Paula-peltilootaa hakkaa - se on ja pysyy poroboxinamme!

Taidan siirtää tämän ompeluhuoneeseen, kyllä sinne vielä yksi rasia mahtuu...

Parhaat pöperöt?

Eikä siinä vielä kaikki!

Tarravimma verkkokauppa antoi valita vielä toisenkin sisustustarran!

 

Olinkin jo ehtinyt haaveilla jostain keittiöön sopivasta tekstitarrasta, ja Tarravimmalta löytyi juuri sopiva!!

Ahneuksissani tilasin suurinta kokoa! Kun olin saanut gourmetin tarjolle, aloin sovitella lisätekstejä. Näin teksti jäisi ikävästi verhon varjoon, ei hyvä.

Tämä näyttää paremmalta!! Ei kun kiinnittelemään!

Se täytyy sanoa, että tämä oli eilistä hieman haastavampi juttu - toisetkin kädet olisivat olleet avuksi, kun asettelin isohkoja tarroja vaateriin. Mutta onnistui kyllä yksinkin, kun tajusin merkitä pienet kohdistusmerkit seinään.

Seuraava vaihe jäikin kuvaamatta...
Enpäs nimittäin tajunnut, että olin tilannut lisätekstit verhotangon ruskeina, ja päällekkäin liimaillut kirjaimet eivät sitten erottuneet riittävästi purppuranpunaisesta! Onnistuinpas taas tössimään!

Nypin puukstaavit irti...

Eli seinällä lukeekin nyt vain Gourmet. Se on "alkuperältään ranskankielinen sana joka tarkoittaa herkkua. Sanaa käytetään ruuanlaitossa, esimerkiksi kuvaillessa jotain hyvin herkullista tai erikoista. Sana taipuu myös muotoon gourmand, mikä tarkoittaa herkuttelijaa." (Wikipedia)

Sanan käyttö keittiössämme on kieltämättä toisinaan hieman kyseenalaista... Esimerkiksi tänään, kun töistä tullessani söin Saarioisten mikrolämmitettyä thaikanakeittoa suoraan pakkauksestaan Elosen ruisleivän kera.

... ja saattaapa siitä Mieheltäkin tulla jokin sarkastinen kommentti, kun työn raskauttama löytää kotiin palatessaan keittiön pöydältä pelkän lapun, kun seinätarra ehkä antaisi odottaa ihan jotain muuta... (Vaikka Saarioisten mikrosopat ovatkin ihan hyviä!)

Onneksi Tarravimma verkkokaupassa on parhaillaan ale, ei niin kirpaise, kun joudun nyt tilaamaan uudet lisätekstit, KULLANVÄRISINÄ. Ehkäpä löydän jotain lisääkin, vauhtiin päästyäni...

Täytyy myös kutsua Sisko kyläilemään (lue: kokkailemaan), niin saadaan taas oikein kunnollista, huolella tehtyä kotigourmetruokaa!

Keittiökierros

Eilen kehuin keittiöremonttia kaikkein onnistuneimmaksi remontiksi tähän mennessä, pistänpä vielä muutaman kuvankin... Onhan keittiökuvia (vanhassa blogissa) aiemminkin esillä ollut, mutta olen NIIIIIIIIIIN onnellinen tästä keittiöstä!! Remontti oli NIIIIIIIIIIN onnistunut ja täällä on NIIIIIIIIIIN kiva kokkailla!!

Keittiökaapit ovat IKEAa Ädel-ovin, kuten myös iso lavuaari. Isot vetolaatikot ovat ihan ehdottomat, NIIIIIIIIIIN näppärät käytössä - en voisi enää kuvitella pärjääväni ilman. Lieden vieressä pieni allas (K-Raudasta) on myös NIIIIIIIIIIN käytännöllinen ruokaa laittaessa.

Säilytystilaa ei ole järin paljon, joten Koti&Keittiö -lehden MYYDÄÄN-palstalta bongattu astiakaappi on enemmän kuin tarpeen! Viinilasit ja muut harvemmin käytetyt serviisit ovat ruokailuhuoneen kaapissa.

Aamiaispöytä on ihan omaa tuotantoa, olin aika ylpeä saatuani sen valmiiksi!! Isohan se ei ole (110*62), mutta ei tänne suurempaa mahtuisikaan. Voitteko kuvitella, että Puustellin keittiösuunnittelija ehdotti keittiöömme SAAREKETTA!? Eihän tämän kokoisessa köökissä mahtuisi edes kääntymään, saati sitten kaapinovia aukomaan!! Päätin siis tehdä ihan oman suunnitelman (joka päivittyi noin 17 kertaa ja Appiukko oli menettää hermonsa...).

Ainoastaan kodinkoneet valitsisin nyt toisin! Perinteisen lieden sijasta erillinen uuni ja keittotaso, hiljaisempi liesituuletin ja nopeampi astianpesukone. Jääkaappi/pakastimeen olen tyytyväinen, vaikka sen jäähdytyskoneisto jo kerran hajosikin, viikko takuun umpeuduttua (takuuseen korjattiin silti).

Ne asiat, joista ihan erityisesti tykkään: avohylly päivittäisille astioille, oma vetolaatikko koiranruokasäkille, kunnolla tilaa kierrätykselle, Miehen valitsema tapetti, joka päättyy samaan linjaan kalusteiden kanssa, oikea siivouskomero, ilmavat yläkaapit, vanhahtava laatoitus (varsinkin lattialaatoitus on NIIIIIIIIIIN onnistunut!) - nämä tuottavat iloa ihan PÄIVITTÄIN!

Sormet jo syyhyävät, että pääsisin suunnittelemaan myös kodinhoitohuoneen Ikean suunnitteluohjelmalla (NIIIIIIIIIIN näppärä työkalu!), mutta siihen mennee vielä vuosia. Sillä samaisella välpällä suunnittelin taannoin myös yläkerran suihkuhuoneen ja ompelimon kalustuksen!

 

Home Made Bakery

Kävin ale-shoppailemassa H&M Homessa, Mies haki "kauppakassin" eilen postista. Ihan kauheasti en harrasta postimyyntiostoksia, mutta H&M kodintekstiilejähän ei (kai vieläkään?) myymälöistä saa. Mielestäni eroavat edukseen muusta tarjonnasta ja hintataso on erittäin kohtuullinen, rohkaistuin siis taannoin tilailemaan. Yllätyin hyvästä laadusta, kestävät kuosissaan kovassakin käytössä ja useissa pesuissa. Nyt siis kynnys tilaamiseen oli jo paljon matalampi.

Oikeastaan koko tilaus piti tehdä siksi, että halusin ihan ehdottomasti näitä paperiservettejä!! Ihan ihania! Joululiinoja muka, muttei minun mielestäni, tilasin MONTA pakettia, sopivat kyökin väreihin. Hinta vain 0.95 €/pkt!!

Paperiservetit ovat nykyisin ihan TÖRKEÄN hintaisia - kuka maksaa 4 euroa tai enemmän paketillisesta kertakäyttöpaperia? Siis 20 senttiä eli 1,20 mk yksittäisestä paperinpalasta, jolla kerran hipaistaan huulia ja heitetään roskiin/kompostiin?

Minä suostun maksamaan euron paketista, tai jos kuosi on ihan POIKKEUKSELLISEN upea, niin 1,50. Mieluummin ostan (alennusmyynnistä) kangasservettejä kuin ylihintaisia paperinpalasia!! Tallinnan Selveristä toin muuten muovikassilisen servettejä kotiin, maksoivat vain 0,75 €/pkt, niin kahvikupposkoko kuin ruokaliinakin.

Servetit ovat tyrkyllä Lappeenrantalaisesta Wanhan ajan K&K Sisustusliikkeestä löytyneessä kivassa lusikka-aiheisessa telineessä. Tätä luulin ensin hauskaksi kierrätysideaksi, mutta kyllä teline on ihan Riviéra Maisonin teollista tuotantoa.Tykkään tästä, siihen mahtuu juuri passelisti paketillinen taiteltuna, eikä näytä rumalta vajaanakaan.

Vaan mistä löytäisin kivan talouspaperirullatelineen?? Sellaista olen etsinyt jo USEITA vuosia!

Nyt pannaan HOME MADE BAKERYn uuni kuumenemaan, Miehen Kummipoika (9 v) tulee perheineen visiitille, tarkoitus on tehdä suklaamousse-marenkikakku. Toivottavasti onnistuu...

Siivousinspis

Iski sitten eilen illalla vielä karmea siivousinspiraatio blogin päivittämisen jälkeen!

Mies tuli puolen yön maissa kotiin, oli toki mielissään äkillisestä tarmonpuuskastani, mutta ihmetteli ajankohtaa. Kahden aikaan yöllä alkoi olla jo kiukkuinen, kun ei saanut unta rymyämiseltäni...

Vaan nyt kyökki on joulusiivottu viimeistä piirtoa myöden: jääkaappi, uuni, mikro, astaianpesukone, kahvinkeitin, liesituulettimen suodattimet ja kaikki kaapit pesty ja puunattu, kaikki päiväysvanhat ryynit kompostoitu, kaikki "turhat" tavarat heitetty takkaan tai roskiin.

Jaa, ei sentään - ikkuna on pesemättä, liian kylmä. Toisaalta ei se niin oleellista olekaan, koska en aio vaihtaa jouluverhoja. Ensikiskin siksi, etten omista sellaisia, toiseksi en aio sellaisia tehdäkään ja kolmanneksi tämä nykyinen menee ihan jouluisesta sekin.

Tänään ripottelin vielä joulukoristeita sinne tänne. Pentikin huopaiset pipariukot ja -akat kiipeilivät kaapien oviin ja liesituulettimelle. Kiinnitykseen käytin näpsäkkää kaksipuoleista teippiä.

Kaikkein vanhin ja rakkain ja ihanin pääsi taas esiin, tällä kertaa astiakaapin päälle. Havuköynnökseen olen kietonut ledejä ja n. 100 vuotta sitten Sokokselta ostetun pipariköynnöksen. Pipareista en luovu!! Vuosien varrella kristallisokerit ovat karisseet, ovatpa niitä koiratkin joskus järsineet, mutta paikkansa ne löytävät joka joulu!

Kirpputorilta löytyneiden Ilves-purkkien suulle kiedoin leveän nauhan huopasydämillä höystettynä. Purkit eivät ole esillä vain nätin ulkonäkönsä vuoksi, ei, niillä on Tärkeä Tehtävä! Purkkeihin kerätään sipulinkuoria, pienempään punasipulia, isompaan keltasipulia - tuikitärkeää kasvivärjäysainesta!

Nyt voinkin sitten taas sotkea oikein sydämeni kyllyydestä: ostin ainekset joulukakkuihin. Oli tarkoitus leipoa jo viikonloppuna, mutta liian kylmä, en viitsinyt lähteä sunnuntaina kävellen kauppaan. Onneksi ajatus ei pälkähtänyt päähäni lauantaina Ideaparkissa, munathan olisivat jäätyneet bussia odotellessa. Mutta huomenna sitten...

Taas  oli kaupassa vastustamaton retrotuote, Suomen kansallismakeista, Pandan lakritsia. Maistui ihan lapsuudelle!