Pyykkipäivä

Olen taas vakavasti laiminlyönyt huushollinpitoa! Eilen ryhdistäydyin ja hyökkäsin pyykin kimppuun: pesin, silitin ja mankeloin. 

Tosin ei se paljon missään näy eikä tunnu! Silitettävien tuplapino yletyi aloittaessa liki kranssin yläreunan saakka. Mies ei edelleenkään pysty vetämään auki valtaosaa alakoreistaan ja kun kohta keräilen eilen pestyt 3 koneellista silittettävien kasaan, keinahtelevat päällimmäiset taas samoissa korkeuksissa.

Mutta en valita! Rakastan silittämistä! On ihanaa, että on materiaalia, mistä ammentaa, kun inspiraatio iskee! Tosin pinon alimmaiset taitavat olla jo niin liiskaantuneita, että saattavat vaatia uuden pesun...

Vaatteet silitetään suihkepullolla suihkien, höyryrauta on turhaa nykyajan hömpötystä, ei sillä siistiä jälkeä tule! Ei, en sentään silitä sellaisella hiilillä täytettävällä silitysraudalla en myöskään vanhalla puuhellan kulmalla lämmitettävällä valurautaisella versiollakaan - myin sen huuto.netissä jo jokusia vuosia sitten... Höyryrautaa käyttelen, mutta ilman höyrytoimintoa.

Rakastan (tässä järjestyksessä) pyykinpesukonettani, silitysrautaani, Miestäni, mankeliani, koiriani ja kuivausrumpuani. Niitäkin enemmän rakastan astianpesukonettani!

Rakastan myös siistiä vaatehuonetta! Muutettuamme Rakkauden taloon se oli ihan ensimmäinen kohde, jonka remontoimme. Kun yläkertaan alettiin rempata suihkuhuonetta ja ompeluhuonetta, mietin pitkään tekisimmekö sittenkin suihkullisen walk-in -vaatehuoneen. Appiukko sai luopumaan ideasta lattiakaivopelotteluillaan ja kieltämättä ompeluhuone houkutti aika lailla. Ja pohjimmiltani taidan olla kuitenkin enemmän kompaktimman vaatekopperon tyyppiä...