Hymistelystä muistuikin mieleeni: autoradiossamme on jotain vikaa. Se toimii oikein mainiosti, kun Mies istuu kyydissä, kuskina tai repsikkana. Vaan annas olla, kun jään yksin autoon! Mölytoosa alkaa saman tien rätistä, surista ja naksua, hyvä ettei kipunat sinkoile! CD-puoli toimii mainiosti, mutten ole katsonut tarpeelliseksi opiskella sen sielunelämää...
No, jouluaattona ajelin lahjatoimitusreissulta Miehen työpaikalle (n. 60 km), matkanteko oli aika tylsää ja hiljaista em. syystä. Niin tylsää, että kita tuskin ehti sulkeutua haukotusten välissä (niin, edellisyö meni sukkia kutoessa...). Alkoi jo pelottaa, että nukahdan - mikä avuksi??
Koulun kuorosta päästyäni tein periaatepäätöksen, etten koskaan enää laula julkisesti. Laulele kyllä muutenkaan. Vaan ilman radiota ja hereillä pysyäkseni kajautin sydämen kyllyydestä En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan...
Kolme korvaparia nousi samantien takarontista! Tunsin kolmen silmäparin tuijottavan takapenkin selkänojan yli, nostelivat kulmiaan... Vaan onneksi eivät alkaneet ulvoa!
Sitten olikin vaikea keksiä jatkoa! Lunta tulvillaan on raikas talvisää, ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää... muistui sentään mieleen! Ja tietenkin Maa on niin kaunis!
Tuntui, että koirat vaativat lisää ohjelmistoa! Me käymme joulun viettohon taas kuusin kynttilöin...
Sitä kaikkein kauneinta, herkintä - Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa - en voinut sisälyttää potpuriini, en olisi voinut ajaa kyynelsilmin.
Joulun sävelsalaatista alkoivat aineet ehtyä, mutta alkoi jo määränpääkin häämöttää! On hanget korkeat nietokset, vaan joulu, joulu, on meillä!
Pitäisiköhän liittyä kuoroon?? Joululaulukuoroon?
Kunhan EI KOSKAAN Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset! Sitä loilotettiin IHAN liikaa, siis aikanaan!
Mutta juu, eksyin taas päivän aiheesta! Autoon sekin liittyy.
Jokunen talvi sitten Mies ajoi kaljamilla kotturan autotalliluiskaan. Nousi autosta ja PAM, paiskasi oven kiinni. Auto nytkähti liikkeelle, käsijarru ei pitänyt, ja PAM, auto törmäsi autotallinoveen. Autolle ei käynyt kuinkaan, mutta autotallinovi PAMahti keskeltä poikki! Kyllä, POIKKI, puskurin korkeudelta.
Ajattelimme kuitenkin, että Rakkauden talo olisi myös jouluhjan tarpeessa! Päätimme ilahduttaa sitä upouudella ovella! Tosin vuodenvaihteessa pienenevä kotitalousvähennysoikeus saattoi myös vaikuttaa asiaan...
Ei ole kyllä ehditty kokeilla, jäävätkö sivupeilit kiinni ovenkarmeihin tai mahtuuko ovi enää kiinni, kun auto on tallissa. Onko se oleellista? Jos lahja muuten on mieleinen?
7 kommenttia:
Oleellista on, kuten sanoit, että lahja on mieleinen. Muu on säätöä. Kiva kuulla, että muutkin äityvät laulamaan ilman ihmisyleisöä autossa. Sitä pitääkin enemmän harrastaa, ettei sävelkorva ja -kurkku ihan maadu. Hauskoja nuo suomalaiset joululaulut lumineen ja kinoksineen.
Hei, lisää autolaulajia! Tästähän kirjoitinkin tuossa jossain kohtaa syksyä.. Ihan parasta ja ihan tapa jo minulla:)
Talo sai arvoisensa lahjan. Siitä pääsevät nauttimaan myös omistajat...
Minäkin olen joskus lauleskellut yksin (varsinkin pimeässä pitkää matkaa käsivaihteisella autolla) ajaessani. Tällaisen tosiuskovaisen bravuurina olivat tietysti VIRRET... Kummasti niitä sanoja muistui mieleen jostain alakouluajoilta, kun oikeasti en siis todellakaan mitään kirkkokuoroa tai muutakaan uskonnollista elämää ole koskaan harrastanut, en edes ole kuulunut kirkkoon kahteenkymmeneen vuoteen.
Joululauluja ei muuten juurikaan ole enää radiosta kuulunut, ei siis myöskään joulunaikaan. On varmaan ostettava lisää lauluja varastoon. Jaa, a no tulipa hommattua uusi ovi:D Meillä on kyllä juuri tuollainen vika, että uusi auto mahtuu talliin, mutta peilit ei, ne on käännettävä jokakerta. Minä luovuin jo talliin ajosta kokonaan. Vaan helpompaahan se on minulle, kun pääsen oven edestä:D Tosin peilejä alan käännellä usein vasta kun yritän parkkeerata jonnekin:)
En osaa lopettaa nauramista, noista sun lauluista ja koirista :D ..on varmaan vähän liian väsy.
t.Paula
Laulaminen on ihanaa, varsinkin joululaulujen... kun joululaulut vuoden vaihteessa alkavat päässä hiljetä, minä aloitan uuden kierroksen juhannuksena ...
Iloja vuodelle 2012!
Kiitos Anna, Hymytyttö, Oikku, Taina, Paula ja Eloise! :o)
Joululauluissa on taikaa! Ja oli se laulaminen kyllä kivaa, muistaisinkohan muidenkin laulujen sanoja...?
Siskoni (jota ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa järin hengelliseksi) veisaa myös virsiä, ja on opettanut niitä Veljentytöillekin... Muistan, Sisko ja Veljentytöt (alle kouluikäisinä) istuivat rivissä sohvalla ja lauloivat kovaa ja suurella antaumuksella Siskon suosikkia "Vieraalla maalla kaukana...".
Lähetä kommentti