torstai 26. tammikuuta 2012

Kroko-vinkki

Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän sanoa, että kannattaa EHDOTTOMASTI noudattaa kroko-ohjeen kohtaa "... työhön kannattaa käyttää ohuempaa lankaa. Ja liian isoa koukkua. Esim. langan koukku suositus on koko 2-3. Käytä koukkua nro 4. Näin kuviosta tulee ilmavampi, eikä niin "möykkyinen" kuten malli..."

Ei siis niin kuin minä tein, ja ottaa ensimmäinen käsiin osuva lankakerä (koukkusuositus 5) ja ensimmäinen silmiin osuva virkkuukoukku (koko 4½). Ei, tätä yhdistelmää EN suosittele!!

Tarkoitus oli vain kokeilla, ymmärränkö ohjeen ja saanko kuviomallin aikaiseksi. Mutta kun sain pari ekaa "suomua" valmiiksi, en kyennytkään enää lopettamaan... Välillä piti käydä etsimässä kaupoista lisää lankaa - aloittaessani en TIETENKÄÄN miettinyt langan riittävyyttä, koska koetilkkuahan vaan olin tekemässä.

 
Ja sitten oli pakko virkata sitä koepalaa niin pitkään kun lankaa piisasi...Lopulta koetilkku oli kooltaan 125 * 185 cm (kärjestä niskaan 75 cm). Möykkyinen, kuten ohjeesa ennustettiin!

Reunaan lisäsin duffelinapin (tai mikä tuollaisen tampin nimi lienee?), sen voi kiinnittää mihin tahansa huivin "reikään", miten nyt sitten sen haluaakin asetella. Jos haluaa asetella. Tamppi on nahkaa, Karnaluksista.

Siinä virkkaillessa tuli monta kroko-ideaa, koemielessä tekaisin ranteenlämmittimet. Alakuvassa näkyy keskisormen kiinnityslenkki (ja Opettajan käsi - KIITOS lainasta!).

Lankana Novita Rose Mohair, virkkuukoukku 4½ ja sukkapuikot 4 (rannekkeiden jousteissa), langanmenekki yhteensä n. 450 g.

Seuraavaksi ajattelin tehdä oikein oikeaa hartiahuivia: huolella harkitulla lankavaihdoehdolla ja tarkkaan  mietityllä koukkukoolla... Liukuvärjättyä Viron villaa ja koukku 6. Lanka on niin karkeaa, että pienemmällä koukulla saisi varmaan aikaiseksi haarniskan...

PS. Kiitos kaikista paranemistoivotuksista, olo alkaa jo kohentua!

9 kommenttia:

Pepi kirjoitti...

Ohje on tallessa, saas nähdä koska siihen "koukutun" :)
Nuo ranteenlämmittimet vähän alkoi houkuttaa....

Katjuksa kirjoitti...

Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan tehkää kuten minä sanon -lusahdus on minullakin usein käytössä. Tunnistan niin itseni taas kirjoituksestasi :)

Mukava kuulla että olosi on paranemaan päin!

Leena kirjoitti...

Voi , voi kun tekisi mieli aloittaa. Tuollaista karkeaa vironvillaakin on, mutta kun on ihan liian monta tekelettä kesken ja pelkään että hurahdan tuohon.

TeSa kirjoitti...

Ihana huivi, mutta niin tosi, että suuri koukku, pieni lanka.
Muutoin tulee peltilappu.

Hymytyttö kirjoitti...

Tosi kaunista kuviota!!!

Anneli kirjoitti...

Upean näköisiä. Tuota kuviota en olekaan kokeillut. Näyttää mielenkiintoiselta.

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Pepi, Katjuksa, Leena, TeSa, Hymytyttö ja Anneli! :o)
Juu, VAKAVASTI VAROITAN: aloitettuaan ei VOI lopettaa...
Rose Mohair on onneksi niin pehmeä lanka, että tästä ei tullut ollenkaan kova, ainoastaan ihan hillittömän paksu! Kun pistää olkapäilleen, näyttää melkein gladiaattorilta. ;o)

Anonyymi kirjoitti...

Upea huivi se on ja nuo ranteenlämmittimet tosi hyvä idis! Novitan virkkuukoukuissa ja puikoissa oon huomannut minäkin takkuilua ja kaikenmoisia keinoja olen kokeillut, ruokaöljyllä pyyhkinyt, kastanut kiehuvaan veteen yms. ajan kanssa ne tuntuvat liukastuvan. Vaan on tuo viron villa ihastuttavan väristä. Tuollaista melkein sain punasipulin kuorista puuvillaisiin isoäidin neliöihini. Todella onnistuin ja ilahduin.

terkuin Sirpa

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Sirpa! :o)
Kieltämättä, nyt kun sanoit, huiviin tulee punasipulin sävyjä! Jokohan raskisin alkaa käyttää kasvivärjättyjä lankojani ja tehdä seuraksi vaikka punasipuli-pipon...?
Hmmmm, liukastuisikohan Novita-puikko, jos sitä hieroisi vanhaan villapaitaan??