Kiitokset Sofialle! Vinkistä! Työllistämispaja Akselista. Ei, komuutti on edelleen kuistilla, ammattiopisto lupasi rempata sen, pitäisi toimittaa...
Mutta nyt meillä ei ole enää aitaa!! KIITOS!! Ei enää seitsemättä kesää orapihlajaraapaleilla! Mieskin kiittää - ei enää kottikärryn renkaanpaikkausta kolmesti kesässä! Raivaustyöni sivuvaikutuksia...
Akselit olivat käyneet eilen, kaataneet aidan ja toimittaneet rangat kaatopaikalle. Tai jonnekin. Mies oli töistä tullessaan haravoinut lehdet. Minulle jäi vain ihailu!!
Ihailin vinossa olevaa lämmitystolppaa. Kenossa olevaa postilaatikkoa. Kaatuvaa puuaitaa kompostin takana. Maalinsa kuorinutta valopylvästä. Keskellä pihaa könöttävää ruostuvaa mattotelinettä. Kyllä ne aiemmin olivat kaikki suorassa! Ainakin orapihlaja-aitaa vasten katsoessa!! Onneksi oli jo niin pimeää, ettei voinut valokuvata.
Oikeasti näyttää oikein avaralta! Aakean laakealta. Koirat innostuivat reviirin kasvusta - nyt pääsee räkyttämään ohikulkijoille ihan kävelytien reunaan...
Rakkauden talo sijaitsee pitkän suoran päässä. Nyt pihamme paistaa kadun toiseen päähän asti, 400 metriä. Ihan kun tarjottimella olisi! Mutta kai tähän tottuu??
Olisi pitänyt tehdä tämä operaatio jo 6 vuotta sitten, heti ekana kesänä!
Ensi kesänä istutetaan vanhuuttaan kuolleen aidan aukkoihin uusia orapihlajantaimia. Lisätään multaa juurille. Leikellään ahkerasti, niin saadaan tuuhea aidan alku. Äkkiäkös se uusi kasvaa!? Toivottavasti.
PAKKO myös muutenkin siistiä pihaa! Kantata kivillä nurmikon ja käytävien reuna. Sitten kun ollaan perustettu uusi nurmikko. Ja siistitty käytävät, kivituhkalla. Ylipäätään pihaa pitäisi korottaa, tuoda paljon maa-ainesta. Nyt sen huomaa.
Koirat olivat saaneet hepulin, kun piha vilisi Akseleita. Heidän pihassaan! Keittiön alalaatikko oli tyhjennetty. Ja syöty. Paketillinen tortilloja. Puoli pakettia näkkileipää. Laatikollinen raakaa riisi-ohraa. Varmaan jotain muutakin. Mieskin sai hepulin, siivotessaan jäljet.
Miehellä on muutenkin murhetta. Pitäisi saada uusi auto, hienompi. Sellainen, jota kehtaisi seisottaa pihassa, kun enää ei voi piilotella aidan takana. Siis sen vinon lämmitystolpan vierellä.
Oikeasti se on vain tekosyy! Mieheen iskee autokuume aina syksyisin. Olin kuvitellut epidemian riehuvan vain keväällä, mutta meillä se vaivaa ihan joka syksy. 11 syksyn kokemuksella tiedän sanoa.
Mutta ei sitä vaihdeta! Täytyy puhua taas järkeä. Miehelle. Joka lupasi jo oikaista lämmitystolpan. Ja ehkä postilaatikonkin. Maalata valopylvään. Annan vielä vähän mankua, niin korjaa vielä sen aidankin kompostin takaa...
Iso ILO on luvassa vielä laskunkin tullessa!! Hinta on huomattavasti vähemmän kuin vaihtolavan vuokra ja kaatopaikkamaksut - ja säästyimme vielä kaatamisen vaivaltakin. Vaikka Veli lupasikin raivaussahan lainaksi. Muttei olisi tullut talkoisiin...
Kiitos Sofia! Olen tosi tyytyväinen!
IHAN OIKEASTI!!
PS. Ei yhtään kuvaa, ekan kerran! Jaksoikohan kukaan edes lukea kuvatonta loppuun asti... Oli tämä vaan mullistava tapahtuma. Aidankaato.
11 kommenttia:
Hih! Piha on ihana, mutta kyllä siinä sitten on murhettakin - aika ajoin. =) Ja työlista tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, vaikka aina silloin tällöin jotain saadaan aikaiseksikin... Niin tuttua! Meidän piha on täysin avoin tien suuntaan ja kyllähän siihen ollaan totuttu. Koiratkin. Älähtävät vasta, jos joku tulee tienhaarasta pihalle, tai pysähtyy siihen. Ohikulkijat saavat mennä rauhassa.
Mielenkiinnolla luin loppuun asti, kun tunnen jonkinlaista "sisaruutta" kaameasta aidasta. Olen yrittänyt tosissani muutaman vuoden jo saada aidankaatolupaa, mutta huonoin tuloksin. Tosin tarjottimellaolo hirvittää, mutta kasvaahan se....
Ups, olisikohan toimenpiteeseen pitänyt hakea lupakin...?? IIIIK!
Jaksoi :)))
Hyvin :)
Vaikkei ollutkaan kuvia.
Mielikuvitus oli!
Kyllä sinun hauskalla tavalla kirjoittamiasi juttuja jaksaa lukea ilman kuviakin.
Se tahtoo olla kaiken kanssa, että kun yhden kohdan saa kuntoon niin huomaa monta muuta asiaa, jotka pitäis myös kunnostaa.
Meidän naapuri innostui hävittämään mitään ilmoittamatta takkuisen orapihlajaraja-aitamme. Olipa onton avaraa. Teimme nopsasti puuaidan tilalle. Oli semmoinen tunne, että on tarjottimella :D
Kivoja puuhia teidän pihalla ja kodissa. Iloista menoa jatkossakin!
Minä luin :) Ilman kuvia, tulee keskityttyä enemmän sanoihin ja hauskaan tapaasi kertoa asioita :) Mukavaa viikonloppua!
Kiitos Minz, Heleena, Pepi, Aila, Tarutikki, Nettimartta ja Anna!
Nettimartta, Tervetuloa Rakkauden taloon!
Huh, toivonpa tosiaan, ettei kaupungin Puutarhatonttu tule puuttuvasta luvasta kyselemään... Vaikka kyllähän se uusi sitten tilalle kasvaa, siistimpi. Tai ainakin toivon niin...
Naapuri kaatoi Nettimartan aidan kysymättä?? Kertookohan se erinomaisesta naapurisovusta vaiko vain hullunrohkeasta naapurista? ;o)
Hullunkurisista naapureista :D Olemme ainoat sopuilijat ja puheväleissä kaikkiin naapureihin.
Äkkiä komuutti ammattiopistolle! Peruvat vielä sanansa, jos sinne tulee ruuhkaa.. Komuutti on hieno, tahtoo nähdä sen vielä hienompana!:D
Milloinkas sitä aidan kaatamista on suunniteltu? Olen unohtanu varmaan, muisti pätkii.:)) Ajattelin ensin, että ette tykkää orapihlaja aidasta, kun luin, mutta siihen onkin tulossa samanlainen aita takaisin. Voi mahoton! Toiset ei päässy vartioimaan pihaa, niin näyttivät mieltään.
Olipa hyvä löytö, että pääsitte huomattavasti vähemmällä tuossa aidan kaadosta.
Naapurisopu on vaikea laji!! Koirilla on jännä vaikutus - ne joko vahvistavat naapurisopua tai lietsovat vihaa... Myrsky-mäyris taitaa onneksenne olla ekaa lajia! :o)
Aidankaatoa olen suunnitellut jo vuosia, mutta vasta Akselin käyttö sai Miehenkin innostamaan.
Juu, VIHAAN epäsiistiä orapihlaja-aitaa, mutta hoidettuna se on oikein oivallinen raja-aita. Aitaa ei oikein voi eikä kannata vaihtaa toiseksi, pihamme on rinteessä ja juuristo sitoo pihan reunan...
Lähetä kommentti