torstai 18. elokuuta 2011

Kipu

Rouskutan taas särkylääkkeitä oikein urakalla...

Ei-ei, ei tämä johdu värjäyskurssista, ei tokikaan! Olen sinnitellyt koko kesän Panacodin voimalla, mutta nyt kun kollegat ovat yksi toisensa perään palanneet lomiltaan (tuurasin tusinaa), käväisin työterveydessä uuden vaivan eli käsien aamutunnottomuuden vuoksi. Pillereitä, fysikaalista ja sairauslomaa.

Mies sanoi, että nythän on aikaa jumpata kunnolla: voisin aloittaa vaikka laajoilla kaarilla ikkunoita pesten, jatkaa pyykin ripustelulla ja lopuksi harjoittaa vähän pienempiä liikeratoja pölyjä pyyhkien...

Pirtti on kieltämättä kesän jäljiltä perusteellista puunausta vailla. Ja mattoja!! Mattopyykille ei olla ehditty vieläkään...

Sairausloma kuitenkin sai ihan oikeasti sairaaksi, nyt on selkäkin tosi pahana, tuskan hiki nousee otsalle pienestäkin ja tekisi mieli vain huutaa. Tai itkeä.

 
Iltojen pimetessä ja viiletessä on ihanaa sytytellä kynttilät, käpertyä takkatulen eteen ja alkaa suunnitella talvipesän rakentamista, mutta varsinainen siivous ja sisustus saavat vielä odottaa parempia aikoja...

Vaivaistuoli (säädettävä tv-tuoli) tuo hieman helpotusta (rauhallisen kävelyn lisäksi), siinä voin jopa hetkellisesti käsitöidä tai bloggailla!

Sain valmiiksi KyJy #14:n, Äidille pitsibaskeri. Lankana englantilaisnen Freedom Spirit (100% villa), menekki 60 g. Malli on sama kuin Anopille tehdyssä (KyJy #9), mutta sen verran näemmä kolmiolääkkeet sekoittavat päätä, että unohdin resorin jälkeen vaihtaa isommat puikot (5 => 6) eli baskerin sijasta voinee puhua löysästä myssystä.

Ei ollut tällä kertaa jääkaapissa vesimeloneja, joten olohuoneen jalkavalaisimet saavat nyt demonstroida Anopin ja Äidin juttutuokiota, taustallaan Erkki Mikkolan "Minä-poika!" (tempera + öljy).

 
Taitelija työsti teostaan peräti 17 vuotta (1970 - 1987) - jotkut asiat vaativat aikaa ja kypsyttelyä. En minäkään HIDAS ole - toivoisin silti saavani matot pestyiksi .. Ja oikeastaan aika monta muutakin asiaa tehdyksi!

 Siinä ne nyt ovat, Anoppi ja Äiti - samanlaiset, mutta niin erilaiset!

15 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Voi Paula, kuinka kurjaa. Ymmärrän täysin tuskasi. Koko kesän mielittelin ompelua koneella, mutta en voinut selkäsärkyjen takia. Kesän sinnittelin minäkin, mutta nyt kävin osteopaatilla ja se tuntuu auttavan.

Herään samoin myös joka aamu siihen, että sormet ovat tunnottomat, osteopaatti epäili niskan alueen hermopuristusta.

Tuleeko sulle koskaan käsittämätön korvalehden kipu (siis ulkoisen korvan)? Se on niin arka, ettei kestä koskea ollenkaan. Sit se häipyy yhtä yllättäin kuin on tullutkin. Sekin kuulemma johtuu niska- ja hartiaseudun väärästä asennosta.

Fysikaaliseen hoitoon olen menettänyt uskoni jo kauan aikaa sitten... en ole apua sieltä saanut koskaan.

Koita jaksella!

PS. Osteopaattini nimi on Marko Panu, Erikkälän sillan kupeessa on vast.otto. Tiedot löytyy netistä.

Minna kirjoitti...

Siis Erkkilän sillan :D

Neferi kirjoitti...

Jaahas, samanlainen arsenaali löytyy minunkin lääkekaapistani...

Kipu on kamalaa ja sen kanssa on vaikea elää ja sehän ei näy päälle päin niinkuin vaikkapa otsaan kasvaneet sarvet :), meinaan jotta sitä ei oteta aina vakavasti.....

Anonyymi kirjoitti...

Voihan sairasloma, jaksuja.
TeSa

JaanaElina kirjoitti...

Jo on sulla lääkitys.

Unohda nyt mielestä kaikki hommelit ja paranna itsesi kuntoon.Hommia riittää kyllä loputtomiin,eikä niitä tekemällä saa koskaan tehtyä.Kroppa ei kyllä kestä loputtomiin.

Aina tulee hymy huulille kun näkee tuossa sivussa tuon teidän yhteisen kuvan.

Leppoisaa päivää sinne.

Kirsi kirjoitti...

Ihan peestä tuommoset kivut,tiedän tunteen kun itselläni selkä renkkaa,toivottavasti saat vaivaasi pikaista apua=/ Siltikin on pakko sanoa että miehesi suosittelema hoitomuoto sai taas ääneen nauramaan=D Kivutonta päivää ja laajoja kaaria sinulle toivottelen!

intsu kirjoitti...

Toivon kovasti,että pian tulisit parempaan kuntoon. Minua ainakin kivun lisäksi sairastaessa ärsyttää kaikkein eniten se,että ei pysty tehhdä kakkia hommia mitä olisi ja haluaisi.
Baskerit ovat kauniita. Sinisestä väristä pitävänä minua miellyttää erityisesti äitisi oma.

Villasukka kirjoitti...

Voi kurjuus tiedän ihan tarkalleen miltä sinusta tuntuu täällä kärsitty työtapaturmasta kohta vuosi eikä loppua näy. Jaksamista ja voimia.

PIUZA kirjoitti...

Voi kurjuus! Ei tuo tuollainenkaan ole oikein, että joutuu tuuraamaan noin ihan ylilyönti.:( Ja se jumppa/rentoutus pitäisi tehdä ihan joka päivä. Älä vaan sinne mattopyykille lähde!!! Sitten ei selästä olekaan enää mitään jäljellä. Pelkään mä! Itke jos itkettää, se helpottaa.:)

Oi, oi oi - kaunis pitsibaskeri.
Koko ajanhan sinä jotain teet! Huh! Nyt lukemaan vaikka tätä: http://hidastaelamaa.fi/

t.Paula
Laitan sulle s-postia. Varmaankin myöhemmin, nyt pitää mennä, ettei ole taaas myöhässä.;)

Taina kirjoitti...

Kuulehan nyt, miehelle voit kertoa, ettei se laajojen kaarien harjoittelu ole pelkästään naista hyödyttävä, vaan ikäänkuin ennaltaehkäisynä hän voisikin sitä kokeilla:D Ja jos olet saanut niiin paljon aikaan viime viikkoina, eiköhän siinä ole jo Tarpeeksi! Sanoo kohta elimistösi irti itsensä sinun vauhdista, varoitus on jo tullut, niin nyt uskot itseäsi. Minulla on krooniset säryt, eikä enää tuokaan lääkemäärä auta tipan vertaa, joten ehkä on jonkunlainen pohja kivusta. Lisääkin aiheesta voisin vaikka miten paljon, mutta se saattaisi käydä tylsäksi tässä. Jatkoa halutessa voi käydä s-postilla. Lepää nyt ja luet vaikka, se ei ainkaan niin paljon käsiin ja hartioihin käy. Toipumisiin, terveisin kuntoutuksesta.

Jaana kirjoitti...

Voi Tsemppiä sinulle! Tuttuja lääkepakkauksia näkyy olevan vaikka nyt ei kipulääkkeitä täällä tarvitakaan. Saikulla ollaan kyllä itsekin kun paineet nousi pilviin.. verenpaineet siis..Onneksi ei muuta kuin nenän verisuonet paukkui. Mutta nyt otetaan hiukan rauhallisimmin. Apulanta laulaa kyllä et kipu kuolee huutamalla alastomana lattialla..... en osaa kyllä sanoa tehoaako!

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Minna, Neferi, TeSa, JaanaElina, Kirsi, Intsu, Villasukka, Paula, Taina ja Jaana!!
*
Korvanlehtikipua ei ole ilmennyt, mutta huomaan alahuulen tunnottomaksi. Tämä tosin liittyy 3 vuotta sitten tehtyyn leukaleikkaukseen, jossa hermotukset vähän kärsivät, mutta tunnottomuus on nyt siis pahennut niskajumin vuoksi. Tutkimattomia ovat hermoratojen tiet!
*
Fysikaalista pidän minäkin aika turhana, mutta käyttämässäni paikassa tehdään OMT-käsittelyjä, ne ovat auttaneet. Tänään ip. eka aika, toivottavasti saan helpotusta!
*
On totta, että kipuja ei tunnuta ottavan oikein vakavasti. Mieskin suhtautui aiemmin lintsauksena, mutta muutama karjahteleva kiukunpuuska on saanut suhtautumaan asiaan vakavana ongelmana. ;o)
*
Oli ihan pakko käydä katsomassa tuo Apulannan pätkä YouTubessa!
http://www.youtube.com/watch?v=7y264Q29Sz8
Niin osuvaa!

Anonyymi kirjoitti...

Juu ei se tuntien tiskaaminen voinut selkään vaikuttaa... ei.
Mitäs minä sanoin...
Viikko on mennyt jossain tokkurassa täälläkin, ei edes valokuvia ole jaksanut käsitellä kunnolla. Nyt kaivoin lankoista esiin jättiläisbalsamilla värjätyt, kun alkoi kiinnostamaan mitä niistä oikein tulikaan.
Ehkä tästä elämä voittaa, kun saan viikonvaihteen lepäillä.
Kiitos muuten itsellesi kyytipalkkiosta - osui ja tykkään kovasti - kiitos! Sirpa

Eloise kirjoitti...

Toivon pikaista kivun hellittämistä, minulla tahtoo tuota käsien tunnottomuutta esiintyä myös, varsinkin, jos teen paljon käsillä ja niskoilla töitä...esim. just neulon...

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Sirpa ja Eloise!
Kiva, jos kyytipalkka oli mieleinen!
Tänään kirjoittelin vähän lisää käsien tunnottomuudesta (yksikätinen vai kaksikätinen tunnottomuus).