Värikäs isoäiti

Sain juuri sopivasti valmiiksi KyJy#2 isoäidinneliöpeitteen näytille Opiston ihasteluehtooseen (kts. eilinen merkintä). 5*7 lappua, koko 112*156 cm, paino 1590 g (eli vajaa 11 kerää Seiskaveikkaa).

Kulmien pötkylät on tehty vuoden takaisella värjäyskurssilla värjäämistäni pompuloista (ennen kurssia pyörittelin hahtuvalangasta pieniä keriä, jotka heitin pesukoneeseen muun pyykin joukkoon 60 asteeseen). Jokaisen pötkön päässä Karnaluksin kukkanappi. Saapa nähdä kauanko saavat olla rauhassa koirien kaluamiselta...

 

Aiemmin jo kerroinkin pesseeni laput kurssin jälkeen koneessa haltijalankoineen (3 lappua kussakin lenkissä), langat sotkeutuivat yhdeksi mykkyräksi ja kaikki laput olivat yhdestä kulmastaan ikävästi venyneitä. Vaan kummasti ne asettuivat, kun virkkasin laput yhteen!!

 

Tarkoitus oli tehdä peitteestä värikartta, siis merkitä muistiin mistä kasvista minkäkin lapun väri oli peräisin, mutta pesukoneessa oli maalarinteippeihin kirjoitetut merkinnät haaltuneet lukukelvottomiksi. Harmitti! No, on tässä ainakin kelta- ja punasipulia, krappia, sinipuuta, pajunlehtiä, järviruokoa, koiranputkea, kanervaa, lepänkäpyjä, pujoa...

 

Laput virkkasin toisiinsa ihan ostolangalla, Seiskaveikan kanervalla. Tarkoitus oli käyttää kasvivärjättyä, mutta sitten tajusin muiden lankojeni olevan 100% villaa ja se olisi ehkä pesuissa saattanut sikistyä (juu, heittelen tämän tästä 7 veljeksestä tehtyjä neuleita kirjopyykkiin...).

Vasta peitteen valmiiksi saatuani tajusin, että ostolankahan passaa ihan täydellisesti aiemmin tekemääni sinivuokko-torkkupeitton kukkien väriin. Mutta on tuo uusi tätä vanhaa paljon nätimpi!!

 

Miehelle tehty värikäs miestorkku lähtee nyt mökille, ei näitä kotona mahdottomia määriä tarvita koirien kynsittäviksi!

Sitäpaitsi Mies jo sommitteli tämän uuden lappujen paikkoja kanssani, joten julistan tämän viimeisimmän uudeksi miestorkuksi ja värikkään mökkitorkuksi.

 

Viimein on myös silitetty punasipulilla värjäämäni silkkihuivi. Juuri minun väriseni! Värivaihtelu on tehty liinaa solmuamalla. Unohdin ottaa sen Opistolle mukaan....

... sen sijaan otin valikoiman värjäämiäni lankoja: vasemmalla silkkiä, oikealla alpakkaa. Nämä ovat nyt korissa olohuoneen pöydällä "sisustuselementtinä" - saa nähdä, maltanko koskaan kutoa näistä mitään...

 

Bourettesilkitkin sain silitettyä! Valitettavasti Opiston vaateompelukurssi oli jo täynnä, mutta ilmoittauduin Helmat hulmuten -kesävaateompelukurssille (huhtikuussa 2012).

 

Viimeaikoina on bloggailuni ollit kovin yksipuolista, pelkkää kasvivärjäystä! LUPAAN kirjoitella seuraavaksi ihan jostain muusta!

LEPPOISAA VIIKONLOPPUA!