sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Perunanarsisseja

Jos kuvittelette, että eilinen vähäpuheisuus johtui touhusta ja tohotuksesta, olette niin väärässä kuin olla ja voi!! Ihana, ihana lauanataipäivä vailla ensimmäistäkään ennakkosuunnitelmaa!! Niin suloista herätä pitkästä aikaa ilman helvetillistä herätyskellon helinää, lojua sängyssä kuunnellen Miehen ja koirien kevyttä kuorsausta, nautiskellen kiireettömyydestä, unen ja valveen rajamailla häilyen.

Aamupäiväkin meni vielä leppoisasti lötkötellen, nojatuoleissa notkuen - Mies luki aamun lehteä, minä virkkailin. Vaan puoliltapäivin alkoi jo toimettomuus tympäistä... Päätimme lähteä rivakasti rautakauppaan!

Suihkun ovet on nyt tilattu!! Päädyimme liukuoviratkaisuun, se on näppärin vaikkei ehkä esteettisesti tyydyttävin. Toimitusaika 5 viikkoa eli hyvässä lykyssä saatamme saada ne jopa asennetuiksi ennen juhannusta!

Mitään muita tarpeita ei tällä kertaa ollut, mitä nyt vähän paikkamaalia yläkerran aulaan, rappaukset rapisivat purkuvaiheessa suihkuhuoneen ovenkarmeja irti revittäessä. Koko aula pitäisi listoittaa uudestaan, se on tulevan kesän ohjelmanumero. Ehkä. Toivottavasti!

Varauduin myös jo tulevaan talveen!! Bauhausin linnunpönttöpoistopöydästä löysin kivat ruokinta-automaatit ja lintujen vesiastiat!! En tosin aio ryhtyä lintuja juottamaan, tarkoitus on laittaa ne amppelikannakkeiksi!!

Oikeasti inhoan lintuja muualla kuin taivaalla. Linnut levittävät tauteja ja talviruokinta houkuttelee paikalle hippiäisten, urpiaisten ja pähkinänakkelien sijaan vain sorsan kokoisia variksia, grilliruualla itsensa lihottaneita! Mutta jouluna, kun vaivoina on mieli (hyvä, lämmin, hellä) on linnuillekin pakko laittaa kauralyhde, talipallot ja pähkinöitä tarjolle - ja sitä sitten koko kevään kadun... Hansikkaitakin kuluu tolkuttomasti, kun ne on pakko hävittää aina ruokintapaikan einestilanten tarkastuksen jälkeen. Ja koiran ketaleet käyvät tutkimassa lintujen maahan pudottelemia muruja, saavat pian jonkun iljettävän lintuinfluenssan tai salmonellan, yök!

 
No mutta, eksyin aiheesta! Ostin myös perunanarsisseja kuistin piristeeksi, ihanan näköisiä ja tuoksuvat miellyttävästi. Parasta on tietty se, että koska ovat valkoisia, voin istuttaa ne pihaan tulevien keväiden iloksi! Keltaisten narsissien, helmililjojen sun muiden "vääränväristen" sipulit olen antanut jatkokäyttöön Äidille tai Appiukolle.

Kuistin perinteinen kevätasetelma on komuutin päällä, tällä kertaa Stockmannin vaalealla liinalla virolaisia kivimunia Villeroy & Bochin munakupeissa, perunanarsissit ovat vanhoissa Hobby Hall -ruukuissa.
Kivan keväistä, mutta ei LIIAN pääsiäismäistä.

Kerrankin muistin rairuohot ENNEN pääsiäistä!! Tai ohrat, mutta minulle se on ihan sama asia. Multapussin jämät olivat vaan sen verran kuivahkoa sorttia, että taitaa mennä vielä pari päivää vettämiseen ennen kuin siemenet voi laittaa itämään...

6 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Hyvältä näyttää kuisti, kaunis. Ihanaa kun teilläkin hetken pystyy lekottelemaan, mutta pian iskee tekemis vimma. Näin meilläkin se menee. Joskus kun osaisi olla koko päivän tekemättä mitään. Mieleeni on jo tullut ohran kasvatus, mutta teko asteelle se ei ole vielä päässyt ;).

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitos Villasukka!
Täytyy tunnustaa, että toisinaan hyvä romaani saa lötköilemään koko päiväksi... ;o)

mansardikaton alla kirjoitti...

perunanarsissit on ihania. Mullakin on sinkkisangossa juuri pari.
Miten mä en tajunnut että nekin voi laittaa pihalle kesällä...kiitos vinkistä :).

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Kiitokset Mansardikaton alle!
Onneksi voi laittaa omaan pihaan - ilman tätä lisäominaisuutta olisinkin taas päätynyt halvempiin (eikä niin kauniisiin) kuistikukkiin! :o)

PIUZA kirjoitti...

Tuskin nyt sentään, sitä lintuinfluenssaa.. Hih, hih, hii.. naureskelee täällä!:D

Minä rakastan lintuja!<3 En tosin ruoki niitä.

Ehkä hieman liioittelet hygieeniassa.;)
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#hygienia

Kiitos, kuivakuppaus vinkistä! Sitäkään ei kumma kyllä suositella anemiasta kärsivälle! Minulla on aina vähän siinä rajoilla.

t.Paula

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Juu, joissain asiossa olen hysteerinen siisteysintoilija - ei koske tokikaan kaikkia eläman osa-alueita... ;o)

Lintu-inhoni johtunee lapsuusaikaisen ystävättereni papukaijasta, joka tykkäsi istua hiuspehkossani päälakea nokkien.